Kokoomusopiskelijat on puoluepoliittinen opiskelijajärjestö, missä jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan ja näyttämään oman osaamisensa. Jokaiselle järjestölle tärkein asia on yksittäinen jäsen ja se miten hän kokee oman jäsenyytensä. Kokoomusopiskelijat koetaan mielekkääksi paikaksi vaikuttaa ja oppia uutta.

Kokoomusopiskelijana olet päättämässä myös ylioppilas- ja opiskelijakunnan ulkopuolellakin ja jäsenillämme onkin loistavat mahdollisuudet oppia tuntemaan politiikan ja talouselämän eri johtohenkilöitä ja vaikuttamaan itse yhteiskunnassamme kokoomuslaisen sateenvarjon alla.Vaikuttamisen kanavia on monia esim. jäsenemme toimivat mm. kansanedustajien avustajina ja eri luottamustoimissa valtakunnallisissa opiskelijajärjestöissä, julkisyhteisöjen ja kuntien eri hallintoelimissä.

Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Kokoomusopiskelijoiden toiminnassaan pidetään erityisesti esillä niin yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden taloudelliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä koulutuksen sisältöön liittyviä asioita. Kokoomusopiskelijoiden jäsenmaksu sisältää Nykypäivä-lehden 48 numeroa vuodessa.

Kokoomuksella on ollut lähes 100 vuoden aikana kahdeksan periaateohjelmaa, joista nykyistä edellinen hyväksyttiin vuonna 1993. Kokoomusopiskelijat esittivät Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 1999 puolueen periaateohjelman uudistamista, koska kokoomusopiskelijat halusivat olla mukana tekemässä oman osansa kokoomuslaisen aatteen päivittämiseksi ja sen tuomiseksi 2000-luvulle. Seitsemän vuotta myöhemmin tämä aatteellinen työ saatettiin loppuun, kun Kokoomukselle hyväksyttiin kesäkuussa 2006 uusi periaateohjelma Joensuun puoluekokouksessa.

Lue lisää Kokoomuksen periaateohjelmasta
http://www.kokoomus.fi/aate/tavoitteet/periaateohjelma/

Opintotuki on tarveharkintainen ja vastikkeellinen sosiaalinen etuus, jonka saaminen edellyttää päätoimista opiskelua ja opinnoissa etenemistä. Kokoomusopiskelijoiden mielestä opintotuen tulee olla opiskelijoiden ensisijainen toimeentulon lähde ja sen on tuettava päätoimista opiskelua sekä taattava koulutuksellinen tasa-arvo. Opintoraha on jäänyt jälkeen ansiotasokehityksestä, minkä johdosta kokoomusopiskelijat ajavat opintotukijärjestelmään opintorahan 15 prosentin tasokorotusta.

Kokoomusopiskelijat tarkistaisivat nykyisiä vuonna 1998 voimaan tulleita vapaan vuositulon tulorajoja vähintään 20 prosentilla, jotta ne vastaisivat ansiotasokehityksessä tapahtunutta muutosta. Kansaneläkelaitos lähetti tänä vuonna yli 38 000 opiskelijalle opintotuen takaisinmaksuehdotuksen, koska heidän ansiotulonsa ovat ylittäneet opintotukeen oikeuttavat vuositulorajat vuonna 2005. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan opintotuen takaisinmaksukertymä on kasvanut 23 miljoonasta eurosta 42,4 miljoonaan euroon vuosina 1998–2005.

Sinivihreä Vanhasen II hallitus korottaa niin toisen asteen kuin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa 15 prosentilla ja opintotuen vapaan vuositulon rajoja 30 prosentilla heti ensimmäisessä budjetissaan. Hallitus lunasti näin opiskelijoille antamansa lupaukset jo vaalikautensa alussa.

Koulutus ja sen maksuttomuus opiskelijalle on subjektiivinen oikeus. Koulutusjärjestelmämme vahvuus on nimenomaan se, että kuka tahansa, niin kyetessään ja halutessaan, voi suorittaa ja edetä aina tohtorintutkintoon saakka riippumatta kuitenkaan hänen tai hänen vanhempiensa sosioekonomisesta
taustasta. Suomalaisten korkeakoulututkintojen laadukkuus ja opiskelijoiden osaamistaso ovat parhaita käyntikorttejamme maailmalla, sillä Suomen menestyminen on perustunut ja tulee vielä tulevaisuudessa kasvavassa määrinkin perustamaan koulutukseen ja yksilöiden korkeaan osaamistasoon, olet sitten syntyperäisiä suomalaisia tai maahanmuuttajia.

Tällä hetkellä 1/3 kaikista palkansaajista maksaa lähes 2/3 valtion ansiotuloverotuksen osuudesta. Heihin kohdistuva verotaakka on kestämätön. Nämä ihmiset ovat aivan tavallisia 1650 - 4600 euroa kuukaudessa ansaitsevia sairaanhoitajia, lakimiehiä, insinöörejä, sosiaalityöntekijöitä jne. Tulevaisuudessa tämä entistä pienempi joukko korkeasti koulutettuja peruspalkansaajia hoitaa entistä suuremman joukon hyvinvoinnin, mikäli ansiotuloverotusta ei heidän osaltaan kevennetä suurten ikäluokkien eläköitymisen johdosta. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei säilytetä korkealla verotuksella, vaan hyvinvointiyhteiskunta säilytetään korkealla työllisyysasteella.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus täytti 100 vuotta vuonna 2006. Yhtäläinen äänioikeus oli merkittävä askel niin naisten yhteiskunnallisen osallistumisen kuin sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Suomi oli tuolloin edelläkävijämaa maailmassa ja Suomen tulisi olla edelleenkin mahdollisuuksien tasa-arvon edelläkävijämaa.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta vaikuttaa Nordens Konservativa Studentunionin (NKSU) ja European Democrat Students EDS:n jäsenenä pohjoismaisella ja eurooppatasolla. Toiminta kokoomusopiskelijoiden kansainvälisten asioiden parissa on avannut monille aktiivitoimijoille mahdollisuuden tutustua tulevaan työpaikkaansa Euroopan Unioniin ja sen jäsenmaiden parlamenttijärjestelmiin jo opiskeluaikana.

Suomalaisen energiapolitiikan lähtökohtina tulee olla kestävän kehityksen huomioon ottava kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen, hyvinvoinnin kasvu sekä ilmastosopimusten toteuttaminen. Suomen tulee olla aloitteen tekijä ja suunnan näyttäjä koko Euroopan unionissa, kun tulevaisuuden kestävän kehityksen energiaratkaisuja tehdään. Sähkönkulutuksen kasvua voidaan hillitä ihmisten kulutustottumuksiin vaikuttamalla, mutta sähkön kulutuksen kasvun pysäyttäminen ilman taloudellisia haittavaikutuksia ei ole
realistista. Kokoomusopiskelijoiden mielestä energiapolitiikassa tulee painottaa ympäristöystävällisyyttä, monipuolisuutta ja omavaraisuutta.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on Kansallinen Kokoomus rp:n, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n, Suomen Pakolaisapu ry:n ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry:n, Kansallinen Sivistysliitto ry:n, Nordens Konservativa Studentunionin (NKSU), European Democrat Students EDS:n jäsenjärjestö.

2008-2009 Jenny Nyman
2006-2007 Jussi Salonranta
2004-2005 Anna Anttinen
2002-2003 Kristiina Kokko
2000-2001 Taru Tujunen
1997-1999 Tatu Rauhamäki
1996      Tero Metsärinta
1994-1995 Sari Sarkomaa
1992-1993 Max Mickelsson
1989-1991 Tapio Määttä
1988      Pete Pakarinen
1986-1987 Hannu Tolonen
1984-1985 Tero Anttila
1981-1983 Eero Waronen
1979-1980 Petri Pöyhönen
1977-1978 Jorma Pitkäjärvi
1976      Markku Markkula
1975-1976 Jorma Saloniemi
1973-1974 Heikki Järvenpää
1970-1972 Pekka Kivelä
1967-1970 Ilkka Viipola
1965-1967 Aarre Lepistö
1963-1964 Jouni Veinio
1960-1963 Pekka Laukkanen