Korkeakoulutettujen nuorten työttömyyteen on puututtava yhdessä

Korkeakoulutettujen työttömyys on historiallisen korkealla tasolla ja erityisesti nuorten työttömyys on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tilanne on erityisen haastava nuorilla, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, mutta myös vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen nuorten työttömyys on kasvussa. Heikentyneen työllisyystilanteen taustalla on erityisesti talouden matalasuhdanne, jota julkisten työnantajien säästöt voimistavat lyhyellä aikavälillä.  Kokoomusopiskelijat vaatii, että tästä aiheesta keskusteltaisiin enemmän – nuoria tilanteesta syyllistämättä. 

”Vaikka talouden ja hyvinvointimme kasvu nojautuu tuottavuuden parantamiseen, se on ollut Suomessa poikkeuksellisen heikkoa jo viimeiset 15 vuotta. Eduskunta on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT), mutta luonnollisesti investointipäätökset tehdään paikallisesti yrityksissä. Kokoomusopiskelijat rohkaisee yrityksiä tekemään investointeja ja palkkaamaan ennakkoluulottomasti myös vähemmän työkokemusta omaavia nuoria”, toteaa liittohallituksen jäsen Ohto Mäkinen.

Yritysten tulee kantaa oma vastuunsa myönteisen työelämäkuvan luomisessa tulevaisuuden tekijöille sekä osallistua niihin kustannuksiin, joita ammatissa tarvittavien taitojen opettamisesta nuorille työntekijöille aiheutuu. Ensimmäinen oman alan työpaikka on avain nuoren itseluottamuksen rakentumiselle ja työkokemuksen karttumiselle.

Lisäksi päättäjien on tarkasteltava kriittisesti vastaavatko nykyiset koulutusohjelmat ja opiskelupaikkojen määrä tulevaisuuden työelämän tarpeita. Heidän vastuullaan on puuttua työvoiman ja työvoimatarpeiden kohtaanto-ongelmaan, jotta opiskelijat eivät valmistu järjestelmällisesti työttömiksi. 

Kokoomusopiskelijat kiittää hallituksen syksyn budjettiriihen päätöstä ohjata 30 miljoonaa euroa 18-29 vuotiaiden työllistymisen tukemiseen. Hallituksen lisäksi toivomme toimenpiteitä nuorten työllistämisen parantamiseksi myös kunnilta ja korkeakouluilta. Erityisesti kesätyösetelit, rekrytointipalkkiot nuoren työllistämisestä ja yliopistojen tarjoamat harjoittelutuet ovat tärkeitä keinoja madaltaa kynnystä palkkaamiseen pienentämällä yritysten taloudellista riskinottoa ja työvoimakustannusta. Korkeakoulut voivat myös tukea nuorten työllistymistä tuomalla alan yrityksiä ja opiskelijoita yhteen.

“Työttömyys tai epävarmuus tulevaisuuden työllistymisestä omalle alalle aiheuttaa huolia monen nuoren arjessa. Nuoret voivat toki itsekin vaikuttaa jonkin verran omiin työllistymismahdollisuuksiin, työnhaussa on tärkeää olla aktiivinen ja pohtia jo valmiiksi, mitä lisäarvoa voisi itse tuoda kyseiselle yritykselle. Itseä kohtaan saa ja pitää kuitenkin olla armollinen. Nykyinen huono suhdanne- ja työtilanne ei ole kenenkään vika ja kaikki kohtaavat tällä hetkellä samoja haasteita”, muistuttaa liittohallituksen jäsen Saarastiina Nurmela.

Päätös nuorten ja opiskelijoiden työllistämisestä tässä hetkessä on myös yrityksille pitkäjänteisesti kannattava sijoitus. Taloussuhdanteiden kääntyessä kasvuun osaavista tekijöistä tulee olemaan pulaa, mikäli uusien työntekijöiden rekrytointi ja koulutus on aiemmin laiminlyöty. Sekä päättäjien että yritysten on tehtävä voitavansa erityisesti nuorten korkeakoulutettujen työttömyyden vähentämiseksi.

Edellinen artikkeli
Irti rönsyilystä – ylioppilaskuntien panostettava ydintoimintoihinsa