Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n 59. liittokokous on asettunut kannattamaan Suomen itärajan suoalueiden ennallistamista osana maanpuolustusta ja luonnon monipuolisuuden suojaamista. Liittokokous hyväksyi kirjauksen osaksi tavoiteohjelmaansa vuosille 2026-2027.
“Suoluontoa on Suomessa hävitetty vimmatusti yhteiskunnan kehittyessä 60-70-luvulla. Uljaista soistamme on Metsähallituksen mukaan ojitettu yli puolet.Uljaista soistamme Tästä syystä vaadimme suoluonnon ennallistamisen aloittamista itäräjan tuntumasta niin maanpuolustuksellisista kuin ympäristöllisistä syistä”, linjaa liiton uusi puheenjohtaja Nuutti Metsämäki.
Itärajan alueella on historiallisesti ollut suuria suoalueita ja niiden ennallistaminen tekisi alueista tehokkaita puskurivyöhykkeitä vieraan vallan vaikuttamisen torjumiseksi. Pohjois-Karjalassa valtaosa luonnosta rajan tuntumassa on valtion omistuksessa, mikä tekee ennallistamistyöstä yksinkertaisempaa. Ennallistaminen pitäisi aloittaa juuri julkisesti omistetuista metsistä ja soista yksityistä omistusta suojellen.
Liittokokouksen kanta on se, että Suomen ja Venäjän välit eivät voi palata ennalleen ennen kuin Putinin hallinto kaatuu, Venäjä lopettaa laittoman hyökkäyssotansa Ukrainassa ja muuttaa suhtautumistaan länsimaita kohtaan. Soiden ennallistaminen on hyvä esimerkki tavasta varautua Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan.
“Puola on edelläkävijä itärajan laaja-alaisen turvaamisen suhteen. Suomen tuleekin käydä keskustelua Puolan kanssa ja hyödyntää sieltä opittua tietoa ja Suomeen sopivia käytänteitä hankkeen tehostamiseksi. Tämä hanke kannattaa tehdä yhteistyössä Euroopan muiden rajamaiden kanssa jakaen resursseja ja kokemuksia”, toteaa liittohallituksen jäsen Marianna Malkamäki
Ympäristö- ja puolustusministeriöt ovat käynnistäneet työryhmän asian selvittämiseksi. Liittokokous näkee, että hankkeen rahoittaminen ei saa kaatua olemassa olevien rahoitusinstrumenttien puutteeseen. Rahoitusta etsiessä on liittokokouksen mielestä hyvä huomioida myös kansalliset ja kansainväliset velvollisuudet niin maanpuolustuksen kuin ennallistamisen rahoittamisen suhteen.
“Prosessi ympäristön ennallistamiseen on vasta käynnistymässä Euroopan Unionin jäsenmaissa ja nyt on oiva mahdollisuus toimia edelläkävijänä sekä saada lisähyötyjä irti ennallistamisesta. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessaympäristöarvot ovat herkästi jäämässä puolustus- ja talouspolitiikan varjoon. Ratkaisut, joissa molemmat politiikan osa-alueet hyötyvät, tulee ottaa vakavasti”, linjaa istuva puheenjohtaja Henriina Rantala.