Valitusoikeus ei ole yleinen jarrukahva

Oikeusministeri Meri, kunta- ja alueministeri Ikonen sekä ympäristöministeri Multala käynnistivät 21.1.2026 selvityksen aiheettomien valituksien ehkäisemisestä. Oikeusministeriö on todennut, että aiheettomat valitukset hidastavat kaavoitusta, rakentamista ja kuntien kehittämistä, ja että valituksia tehdään toisinaan myös kiusaamistarkoituksessa. Ministeriöiden käynnistämä selvitys osoittaa, että ongelma on tunnistettu hallituksen tasolla, mutta samalla se paljastaa nykyisen valitusjärjestelmän kyvyttömyyden puuttua tehokkaasti järjestelmälliseen ja perusteettomaan jarruttamiseen.

Tämä selvitystyö on tervetullut askel, mutta hallitsematon valituskulttuuri vaatii laajempia toimia. Kriittiset infrastruktuurihankkeet ja asuntotuotanto jumittuvat vuosiksi, kun samat tahot valittavat systemaattisesti lähes kaikista hankkeista. “Suurena kärsijänä tilanteessa ovat esimerkiksi juuri opiskelijat, sillä valitukset kohdistuvat opiskelijakaupungeissa helposti uusien opiskelija-asuntojen rakentamista koskeviin hankkeisiin. Lisäksi rakennusalan heikko suhdanne ei myöskään parane sarjavalittamalla”, liittohallituksen jäsen Koskela harmittelee.

Opiskelijoiden hankkeiden kaatumisen lisäksi on ymmärrettävä, että sarjavalittamista voidaan käyttää jopa hybridivaikuttamisen välineenä. Sarjavalittaminen on tehokas tapa hidastaa kuntien ja yritysten toimintaa rauhan aikana, joten on oltava mahdollisuudet puuttua perättömiin valituksiin. On naiivia ajatella, ettei näitä helppoja hybridivaikuttamisen keinoja käytettäisi.

Oikeusministeriö julkaisi tammikuussa 2025 esiselvityksen etukäteismaksusta tuomioistuimissa. Etukäteismaksu nostaisi kynnystä tehdä aiheettomia valituksia, mutta merkitsisi myös tosiasiallisesti tuomioistuimeen pääsyn rajoittamista. Hallitus on linjannut maksutason nostoa, mutta keskeinen kysymys on: milloin taso on riittävän korkea ollakseen tehokas?

“Jotta etukäteismaksu todella estäisi kevytmieliset ja häirintätarkoituksessa tehdyt valitukset, sen on oltava riittävän merkittävä ja skaalauduttava hankkeen koon mukaan. Liian matala kynnys ei estä sarjavalittajia, kun taas oikein mitoitettu maksu toimii tehokkaana suodattimena. Erityisen tärkeää on, että maksu menetetään, mikäli valitus todetaan ilmeisen perusteettomaksi: näin aidosti asianosaiset voivat edelleen hakea oikeuksiaan, mutta järjestelmän väärinkäyttö vähenee merkittävästi”, toteaa liittohallituksen jäsen Veeti Sistonen.

Kun hankkeet viivästyvät 3–5 vuotta valitusprosesseissa ja asuntotuotanto on pysähtynyt, emme puhu enää oikeusturvan toteutumisesta vaan järjestelmän väärinkäytöstä. Kolmen ministeriön selvitystyö on tärkeä askel, mutta sen on johdettava rohkeisiin ja riittäviin uudistuksiin.

Edellinen artikkeli
Alustatalous ei ole ongelma, se vain tarvitsee toimintaperiaatteet