Luontokatoa ei pysäytetä Suomessa ilman luontolakia – poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt vaativat välittömiä toimia suomalaisen luonnon puolesta

Kokoomusopiskelijat on mukana muiden poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa vaatimassa, että lainvalmistelu luontolain toimeenpanemiseksi aloitetaan pikimmiten. Kannanotossa mukana olevat järjestöt ovat myös mukana tukemassa luontolakia vaativaa kansalaisaloitetta.

“Suomalaisen luonnon tila on hälyttävä. Suomalaisista lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä jopa joka toinen on uhanalainen. Nyt tarvitaan toimia, jotka ovat riittävän vaikuttavia ja pitkäjänteisiä. Tämänpäiväisten päätösten vaikutukset kantavat syvälle meidän ja lastemme elämään. Tulevilla sukupolvilla on oikeus elinvoimaiseen suomalaiseen luontoon”, puheenjohtajat toteavat.

Ympäristöministeriön esiselvitykseen perustuva luontolakimalli loisi ensimmäistä kertaa kansallisen, oikeudellisesti sitovan tavoitteen luonnon monimuotoisuuden parantamisesta vuoteen 2035 mennessä.

Sitova tavoite on edellytys sille, että suomalainen luontopolitiikka saa selkeät, mitattavat ja vaikuttavat raamit. Se auttaisi varmistamaan, että Suomi on johdonmukaisesti linjassa EU:n biodiversiteettistrategian ja kansainvälisten luontotavoitteiden kanssa. Ilman sitovuutta luonto jää päätöksenteossa helposti toissijaiseksi ja irralliseksi tekijäksi.

Luontolain kautta saataisiin yhteiset pelisäännöt, jotka sitoisivat eri hallinnonalat ja toimijat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, ettei viranomaisten päätökset tai yksityistoimijoiden hankkeet voisi lähtökohtaisesti olla ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi ympäristönluvituksessa voitaisiin vaatia lieventämishierarkian (jossa ekosysteemille aiheutuva haitta tulee ensisijaisesti välttää, toissijaisesti minimoida ja viimesijaisesti korvata ja/tai ennallistaa) noudattamista.

“Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuutta koskeva sääntely on hajautunut useisiin eri lakeihin, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja heikentää toimenpiteiden vaikuttavuutta. Selkeä luontolaki kokoaisi nämä tavoitteet yhteen ja toisi ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta, joka hyödyttää niin viranomaisia, elinkeinoelämää kuin luontoa itseään,” järjestöt painottavat.

Luontolailla olisi tämän lisäksi positiivinen taloudellinen vaikutus. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on todennut, että “luontokato muodostaa merkittäviä riskejä taloudelle ja yritysten toiminnalle tulevaisuudessa”. Selkeä, ennakoitava ja johdonmukainen lainsäädäntö vähentää riskejä, lisää oikeusvarmuutta ja tukee kestävää liiketoimintaympäristöä sekä investointien suunnittelua.

“Asiantuntijoiden viesti on selvä: pistemäiset muutokset eivät riitä. Tarvitsemme lainsäädäntöä, joka ohjaa läpileikkaavasti kaikkia toimialoja ja turvaa myös tulevien sukupolvien oikeuden elinvoimaiseen ympäristöön”, järjestöt linjaavat.

Päättäjillä on vastuu tehdä päätöksiä, joilla on vaikutusta vielä pitkälle tulevaisuuteen. Me nuoret edustamme sukupolvea, jonka elämään nämä ratkaisut konkreettisesti ulottuvat. Siksi meillä on paitsi oikeus, myös velvollisuus vaatia toimia nyt, ennen kuin vaihtoehtoja ei enää ole.

Kannanotossa mukana:

Kokoomusopiskelijat
Sosialidemokraattiset Nuoret
Svensk Ungdom – RKP-nuoret
Vasemmisto-opiskelijat
Vasemmistonuoret
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Edellinen artikkeli
Julkilausuma: Suotetaan itäraja – edistetään Suomen puolustusta ja luonnon monimuotoisuutta