Anteeksi, vanhukset

Anteeksi, vanhukset

 

Kun tieto yksityisten hoivakotien rikkomuksista saavutti julkisuuden, poliitikot sekosivat. Alkoi ennennäkemätön syyttely ja irtopisteiden keruu. Se oli häpeällistä sekä hallitus- että oppositiopuolueilta.

Sitten taikurinhatusta vedettiin ratkaisu ongelmaan – staattinen hoitajamitoitus. Sillä ja muutamalla muulla lakikirjauksella ratkeaisi kaikki ongelmat. Sellaista kuvaa poliitikot välittivät.

Nykyinen suositus hoitajamitoitukseksi on 0.5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Lakiin vaaditaan nyt kirjattavaksi sitova hoitajamitoitus 0.7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Se on huono ratkaisu ja sen toteamiseksi ei vaadita kovin pitkää ajatuskoetta.

Oletetaan, että hoivakodissa on 30 asukasta. Ensimmäiset 10 tarvitsee 0.2 hoitajaa, toiset 10 tarvitsee 0.5 hoitajaa ja viimeiset 10 tarvitsee 1 hoitajan. Yhteensä hoivakodin hoitajatarve on siis 17 hoitajaa. Jos lakiin kirjattaisiin vaatimus 0.7 hoitajasta, hoivakodin olisi palkattava 21 hoitajaa. Hoitajista lähes viidennes olisi siis tarpeettomia.

Entä jos jokainen asukas tarvitsisi yhden hoitajan? Silloinhan hoivakodin hoitajatarve olisi 30 hoitajaa. Vaikka laki vaatisi hoivakotia palkkaamaan 21 hoitajaa, hoitajista olisi silti huutava pula. Mitä sitten? Päättäjät varmaankin vaatisivat hoivakotia palkkaamaan lisää hoitajia.

On ilmiselvää, että olipa staattinen hoitajamitoitus mitä tahansa, joihinkin hoivakoteihin täytyy palkata enemmän hoitajia. Yhtä lailla joihinkin hoivakoteihin riittäisi palkata vähemmän hoitajia. Joudumme joka tapauksessa käyttämään tarveharkintaa hoivakotien hoitajamäärien kanssa. Minkä ihmeen takia siis kirjaisimme lakiin kiinteän vaatimuksen?

Järkevintä olisi perustaa hoitajamitoitus nimenomaan tarveharkintaan. Se on toki päättäjille paljon työläämpää kuin yhden desimaalin kirjaaminen lakiin. Päättäjät tykkäävät tarjota helppoja ratkaisuja jopa vanhushoivan kaltaisiin sukupolvien välisiin kompleksisiin ongelmiin, vaikka niiden juurisyyt ulottuvat paljon syvemmälle väestörakenteeseen sekä lainsäädäntöön ja -valvontaan. Mutta helppo ratkaisu on helppo ymmärtää, ja sillä saa ääniä.

Rakkaat vanhukset. Olette kärsineet vanhushoidon ongelmista kauan. Kunpa vain suomalaiset poliitikot olisivat halukkaita puuttumaan niihin muulloinkin kuin vaalien alla. Ansaitsette parempaa kuin olla poliittisen itsehyväilyn uhreja.

 

Roope Ruohonen

puheenjohtaja, Turun Kokoomusopiskelijat