Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Juuso Mankosen itsenäisyyspäivän juhlapuhe Helsingin Kokoomuksen juhlassa 6.12.2019

Arvoisa puolueen puheenjohtaja Orpo, kokoomuslaiset ystävät, juhlavieraat,

Päivälleen 80 vuotta sitten vietettiin Suomen 22. itsenäisyyspäivää. Talvisota oli syttynyt Neuvostoliiton toimesta edellisen viikon torstaina, alle viikko sitten. Silloinen tasavallan presidentti Kyösti Kallio oli päätynyt peruuttamaan itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa pommitusten uhkan vuoksi. Muu valtiojohto kuitenkin päätti järjestää itsenäisyyspäivän vastaanoton eräänlaisena viestinä Neuvostoliitolle. Suomalaiset juhlivat sitkeästi itsenäisyyspäivää siitäkin huolimatta, että samaan aikaan itänaapuri yritti anastaa Suomelta itsenäisyyttä.

Vaikka talvisodan syttymisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta, sodat eivät unohdu. Eikä niitä pidä unohtaa. Kun muutin viisi vuotta sitten Jyväskylästä Helsinkiin, muutin Jääkärinkadulle, johon on täältä Aleksanterin teatterista noin kymmenen minuutin kävelymatka. Monta kertaa kotikadullani kulkiessa mietin, miksi erään talon kivijalka on kuin pommin jäljiltä. Pommin jälkiä ne tosiaan olivat. Pommien, jotka koituivat joidenkin helsinkiläisten kohtaloksi.

Sotien jälkeinen Suomi nousi nopeasti tuhkasta. Jälleenrakennus oli ripeää ja muutamassa vuosikymmenessä suomalaisten elintaso nousi kohisten. Kaupungistuminen voimistui ja se jatkuu edelleen. Suomalaiset muuttavat kaupunkeihin kouluttautumaan ja tekemään töitä. Tällä hetkellä elintasomme on ennennäkemättömän korkea ja elämme vapaassa demokratiaa kunnioittavassa länsimaassa. Nyky-Suomesta on kiittäminen menneitä sukupolvia, jotka uhrasivat sodissa kaiken tämän maan eteen. Monella minun ikäiselläni ainoa liittymäpinta sotiin on rintamalla palvellut isoisä. Niin myös minulla. Oma isoisäni Arvo Mankonen osallistui jatkosotaan sekä Lapin sotaan. Muistakaamme sodissa palvelleita tänään ja muistakaamme heitä myös tulevina itsenäisyyspäivinä.

Itsenäisyyspäivänä suomalaiset kokoontuvat juhlimaan Suomen itsenäisyyttä. Mutta mitä se suomalaisuus on. Onko suomalaisuus sitä, että asut tässä maassa ja maksat veroja tänne? Onko suomalaisuus sitä, että tunnet tästä maasta ylpeyttä? Onko suomalaisuus periksiantamattomuutta ja sisukkuutta? Onko suomalaisuus sitä, että luotetaan sääntöihin perustuvaan yhteiskuntaan? Luulisin, että se on näitä kaikkia. Mutta on kieltämättä hieman vaikeaa määritellä, mitä suomalaisuus tarkalleen ottaen on. Mutta hyvät ystävät, voin kertoa teille mitä suomalaisuus ei ainakaan ole. Suomalaisuus ei ole fyysinen ominaisuus, joka olisi jotenkin mitattavissa tai silmin nähtävissä. Tällainen ajattelu on pelottavaa, sillä se perustuu ihmisten luokitteluun heidän ulkoisten piirteidensä perusteella. Tällainen ajattelu kantautuu 1930-luvun Euroopasta, jossa ihmisiä massatuhottiin ideologioiden nimissä. Kun minä aikoinaan kysyin omalta äidiltäni, miksi koulussa opiskellaan historiaa, hän vastasi että vain historian kautta voidaan ymmärtää nykyisyyttä. Ja näinhän se on. Äidit tuppaavat usein olemaan oikeassa. Niille, jotka mittaavat suomalaisuutta kallon muodon perusteella, suosittelenkin pikaista tutustumista historiaan sekä pientä ajatusleikkiä: Mieti miltä se tuntuisi, jos joku mittaisi sinun tai jonkun läheisesi arvoa ihmisenä ulkonäön perusteella.

Rakkaat kokoomuslaiset. Minulle itsenäisyys merkitsee vapaata yhteiskuntaa, jossa jokainen saa elää haluamansa näköistä elämää, kunhan pyrkii itse elättämään itsensä eikä loukkaa muiden vapauksia. Minulle itsenäisyys merkitsee vastuuta puolustaa tätä maata, tarvittaessa vaikka oman henkeni kaupalla. Minulle Suomen itsenäisyyden kunnioittaminen ja puolustaminen on itsestäänselvyys. Mutta valitettavasti kaikille se ei sitä ole. Meillä on Suomessa niitäkin, jotka eivät ole valmiita puolustamaan Suomea ja jotka sympatiseeraavat Putinin johtamaa Venäjää. Venäjää, jossa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, vapaata mediaa, puhumattakaan ihmisyksilöiden vapaudesta elää sellaista elämää joka heidän mielestään on elämisen arvoista.

Hyvät kokoomuslaiset, me kunnioitamme Suomen itsenäisyyttä. Koemme olevamme vastuussa tästä maasta ja sen puolustamisesta. Me olemme sivistyneitä ja annamme jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden. Sillä jokainen ansaitsee mahdollisuuden, usein jopa monta. Haluamme jättää tämän maan paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville ja juuri siksi meille on erityisen katkeraa kalkkia nähdä vasemmiston ja keskustan romuttavan tämän maan talouden. Talouden, jonka pitäminen kunnossa on tulevaisuudessa menestymisen vähimmäisedellytys. Meidän tehtävämme on nyt puhua ihmiset puolellemme, meidän tehtävämme on esittää oma vaihtoehtomme.

Hyvät kokoomuslaiset, minulle kokoomuksen vaihtoehto on Suomea rohkeasti uudistava ja tasa-arvoa eteenpäin vievä vaihtoehto. Uudistetaan asevelvollisuus valikoivaksi siten, että kyvykkäimmät ja motivoituneimmat nuoret saavat aseellisen koulutuksen, sukupuoleen katsomatta. Vaaditaan tekoja sen eteen, että yhä useampi suomalainen pääsisi töihin ansaitsemaan oman elantonsa ja sitä kautta rakentamaan täyttymyksellistä elämää. Vaaditaan lisää rahaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille, jotta hoitoa saa silloin kun sitä tarvitsee. Niin kuin Petteri vuonna 2016 Lappeenrannan puoluekokouksessa totesi: ”Pidetään kaikki mukana.”

Minulle, perheeni ainoana korkeakoulutettuna, mahdollisuuksien tasa-arvo on erityisen tärkeä osa kokoomuslaisuutta. Se, että jokaisella suomalaisella on aito mahdollisuus tavoitella unelmiaan, on pyhä asia. Ja mikä surullisinta, näin ei tälläkään hetkellä ole. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei saa olla pelkkä maininta juhlapuheissa, vaan sen tavoittelu vaatii meiltä politiikan parissa työtä tekeviltä päivittäistä ponnistelua.

Joskus oman tekstinsä lisäksi on hyvä käyttää sitaatteja, sillä täällä maan päällä on aikojen saatossa elänyt viisaita ihmisiä, joilla on ollut paljon viisasta sanottavaa. Enkä tähän ikään mennessä ole päässyt päättämään yhtäkään puhetta sitaattiin, joten onhan se jo aikakin. Näihin J. V. Snellmanin sanoihin haluan päättää puheenvuoroni ja toivottaa teille rauhallista itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta.

”Suomi ei voi saada väkivallalla mitään aikaan. Sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.”