Suomalainen huumekeskustelu käy nyt kuumana. Taustalla vaikuttaa niin sanotun “peukun” eli alfa-PVP:n nopea yleistyminen, mikä on kuluvan vuoden aikana noussut yhä useammin otsikoihin. Kauhistelun, normalisoinnin tai välinpitämättömyyden sijaan peräänkuulutamme järkevämpää huumepolitiikkaa, jossa huumausaineiden ympärille kietoutuvaan rikollisuuteen puututaan tiukemmin, mutta käyttäjille tarjotaan nykyistä enemmän apua ja inhimillisiä ratkaisuja.
Huumausaineet ja rikollisuus kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Tuotanto ja salakuljetus ovat pitkälti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, minkä vuoksi myös niin sanottuun “viihdekäyttöön” liittyy vakavia ongelmia. THL:n jätevesitutkimuksen mukaan esimerkiksi kokaiinin käyttö on lisääntynyt merkittävästi, mikä viestii muuttuneesta suhtautumisesta huumausaineisiin. Valitettavasti se kertoo myös “viihdekäyttäjien” välinpitämättömyydestä sen suhteen, millaisia hyväksikäytön ketjuja he tulevat omalla toiminnallaan ruokkineeksi.
“Olisi toivottavaa, että huumeiden viihdekäyttöä normalisoivassa keskustelussa muistettaisiin myös, että huumekaupasta saatavilla tuotoilla rahoitetaan rikollisverkostojen toimintaa, johon valitettavasti liittyy usein myös muuta vakavaa rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja terrorismia”, Nuutti Metsämäki toteaa.
Suomessa ongelmana on, että huumausaineiden myyntiin liittyvistä rikoksista annetut tuomiot ovat pieniä, ja huumausainekaupan voitot korkeita. Rikollisuuden kannattavuutta lisää vielä ennestään se, että kauppiaat ja salakuljettajat pääsevät napsimaan tuomioistaan paljousalennuksia.
Myös huumeiden käyttöä rahoitetaan usein rikoksilla, kuten varkauksilla, petoksilla ja seksuaalisella hyväksikäytöllä. Väkivalta on huumemaailmassa arkipäivää. Käytön rankaisemisen sijaan meidän tulisi keskittyä huumemaailman liepeillä tapahtuvien rikoksien torjuntaan, jotta huumeiden ympärille rakentunutta yhteisöä saataisiin purettua.
Tiukemmat rangaistukset eivät kuitenkaan yksistään riitä. Vastapainoksi tarvitaan nykyistä humaanimpaa suhtautumista päihderiippuvaisiin, saavutettavampia palveluita sekä kauan odotettuja käyttöhuoneita.
“Käyttöhuoneita tulisi perustaa, sillä ne toimisivat valvottuina ympäristöinä, joissa turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneet ihmiset saisivat matalalla kynnyksellä ammattilaisten apua. Käyttöhuoneiden tarkoituksena ei ole rohkaista käyttöön, vaan vähentää haittoja ja lisätä turvallisuutta – etenkin kun nykyiset “käyttöhuoneet” löytyvät jo metroasemilta ja julkisista vessoista” Carla Vesto muistuttaa.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
[email protected]
0443501507