Suomi jää Pohjoismaiden kelkasta – enää ei ole aikaa hukattavaksi

Suomi jää Pohjoismaiden kelkasta – enää ei ole aikaa hukattavaksi

Suomessa kasvu ja tuottavuus ovat matalalla tasolla, vienti ei vedä ja investoiminen maahamme ei kiinnosta kansainvälisesti. Näin karua kieltä puhuu Valtiovarainministeriön eilen julkistettu raportti. Valtiovarainministeri Vanhanen (kesk.) on noteerannut tilanteen vakavuuden.  Vanhan kreikkalaisen sananlaskun mukaan yhteiskunta kasvaa menestyksekkääksi, kun vanhat miehet istuttavat puita, joiden varjosta he tiedostaen eivät itse pääse nauttimaan. Tällä hetkellä hallitus ei istuta tulevien sukupolvien hyväksi edes vaivaiskoivuja, vaan päinvastoin kaataa vehreää metsää tulevaisuuden kustannuksella.  

Koronan taakse piiloon meneminen saattaa toimia tekosyystä, mutta on älyllisesti epärehellistä. Suomen velkaantumistahti oli jo Antti Rinteen puolivuotisen pääministerikauden aikana ennen globaalia pandemiaa Euroopan tasolla toiseksi nopeinta heti Kreikan jälkeen. on sanomattakin selvää, että Suomen on pystyttävä parempaan. 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi jo marraskuussa 2019, ettei Suomen talous olisi tasapainossa vuonna 2023 ja ennusti huomattavasti matalampaa talouskasvua kuin ylioptimisessa hallitusohjelmassa. Tammikuussa 2020 professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi hallitusta suunnitelman puutteesta ja nk. tulevaisuusinvestoinneista. Investointi ja pysyvä menolisäys ovat kaksi eri asiaa, vaikka hallitus on yrittänyt viestinnässään maalata mustaa valkoiseksi ja siemenviljan syömistä tulevaisuuspolitiikaksi. Nämä lausunnot  annettiin ennen koronapandemiaa ja sittemmin hallitus on vääntänyt velkahanan vielä suuremmalle teholle. 

Kirjoitan luonnollisesti kokoomuslaisena, jonka talouspoliittiseen näkemyksen kanssa vasemmistohallituksen toimet ovat räikeässä ristiriidassa. Puhun kuitenkin myös huolestuneena nuorena: yhtenä niistä, joita varten tekstin alussa mainittuja puita pitäisi istuttaa. Puhun myös todennäköisesti tulevana isänä, joka toivoo lapsilleen hyvinvoinnin mahdollistavaa yhteiskuntaa. Valtiota ei saa johtaa ainoastaan neljän vuoden aikajänne ja seuraavat vaalit silmissä: muuten taistelemme hyvinvoinnista eri ikäluokkien ja tulevaisuuden sukupolvien kesken, toinen toistamme vastaan. 

Johtaminen ei ole helppoa ja vaatii usein vaikeiden päätösten tekemistä. Joskus juuri toimettomuus on toimista kaikkein tuhoisin. Hallituksen päätöksiä lykkäävän ja jopa tosiasiat kiistävän politiikan tähden Suomi kärsii johtajuusvajeesta. On korkea aika sille, että hallitus tekee konkreettisia toimia suomalaisten tulevaisuuden hyväksi. 

Lisätietoa:

Eero Heikkilä, varapuheenjohtaja
eero.heikkilä@kokoomusopiskelijat.fi