JYY herää henkiin vaalien ajaksi

Edarivaalipöhinä alkaa taas eikä siltä voi välttyä. Ehdokkaita rekrytään, vaalilistoja kasataan, vaaliohjelmia ja vaalisloganeita pohditaan ja JYYtä promotaan. Kahviakin on tarjolla enemmän kuin koskaan. Ylioppilaskunta ja sen edustajisto heräävät jälleen hetkeksi henkiin – ainakin vaalien ajaksi. Edustajistovaalit käydään syksyisin aina kahden vuoden välein; edaattorin kausi on siis kaksivuotinen. Edustajistossa ryhmät ja edaattorit ovat saattaneet olla vaiti lähes kaksi vuotta, kunnes vaalien alla ulostuloja alkaa tupsahtelemaan kuin sieniä sateella. Edaattorit haluavat jatkokaudelle ja uudet tuoreet kasvot halutaan töniä edustajistoon.

41-henkisen edarin toiminta rullaa hyvin läpi kauden ja esityslistoilla on päätöksiä niin 8 miljoonan euron Ilokiven remonteista ja Kortepohjan uudisrakennuksista, jäsenmaksuista kuin kasvisruokapäivistäkin. Toiminta on mielekästä ja sitä voidaan pitää tärkeänä. Yksi keskeinen osa edustajiston toimintaa ovat henkilövalinnat. Edarin päätöksenteko on suhteellisen tehokasta, sillä monet edaattorit, hallituksen ja ryhmien edustajat toimivat monissa yliopiston ja ylioppilaskunnan luottamustehtävissä, jotka valmistelevat ja tekevät esityksiä edustajistolle tai päättävät asioista itsenäisesti ja tuovat asian tiedoksi ylioppilaskunnalle. JYYn palkattu sihteeristö ja toimitusjohtaja tekevät työkseen JYY-hommia. Valiokunnissakin tehdään paljon arvokasta työtä konkreettisella ainejärjestö- ja tiedekuntatasolla. Verkostoja on joka puolelle. JYYn edustajisto linjaa toimintasuunnitelmassaan ja budjetissaan tulevan vuoden suuntaviivat, ja ne ovat siten ylioppilaskunnan keskeisimmät asiapaperit. Edari linjaa, hallitus toteuttaa –jos ehtii.

Edarivaalipöhinä on hyvin samankaltaista kuin esimerkiksi kunnallisvaalit. Kaupunginvaltuutetut hoitelevat hommiaan kaikessa hiljaisuudessaan ja kun vaalit koittavat, alkavat valtuutetut näkymään kahviteltoilla ja kuppiloissa. Ei edaattoreita tunne kukaan. Ei kukaan tunne edustajiston toimintaa. Joka vaaleissa saa kertoa uudelleen ja uudelleen, mikä on JYY ja mikä on edustajisto. Joka kerta todetaan niin fukseille kuin viidennen vuoden opiskelijoillekin, että se on ylintä päätösvaltaa käyttävä elin ja että sinunkin asioita siellä hoidetaan. ’Ketkä hoitavat ja mitä hoitavat? Eihän täällä mikään pelaa ja rakennuksetkin ovat homeessa’, saa kampanjoiva edariehdokas usein vastaukseksi.

Edaattorien tulisi näkyä koko toimikauden ajan ja olla aktiivisesti yhteydessä taustajoukkoihinsa ja tuoda enemmän konkreettisia aloitteita edustajistolle ja hallitukselle. Äänestäjä ei välttämättä koskaan saa tietää, että oma edaattori on jo eronnut tai mitä asioita hän edustajistossa edes ajaa. Ei äänestäjä, jyyläinen, koe voivansa vaikuttaa, tai edes tunne niitä väyliä joita pitkin voisi vaikuttaa. Valitusviikot tosin tietää jokainen. JYYn tulisi olla näkyvämpi ja kertoa säännöllisesti edustajiston toiminnasta, ei vain kun Jylkkäri julkaisee mehukkaan jutun. Edarin kokouksissa ei käytännössä näy muita kuin edaattoreita, mikä on todella harmi. Vuoden aikana voisi yhtä hyvin olla edaripaneeleita, ei vain vaalien alla. Yleisömenestys se tuskin olisi, mutta mahdollisuus vaikuttaa on tarjottava, muulloinkin kuin vain vaalien alla.

JYYn edari on melko poliittinen kenttä. Siellä on monenvärisiä poliittisia ryhmiä ja toisaalta myös sitoutumattomia ainejärjestöpohjaisia ryhmiä. Tein itse vuonna 2011 valinnan, lähdenkö poliittisen ryhmän listalle vaiko oman ainejärjestöni listalle ehdolle. Valitsin poliittisen ryhmän enkä ole neljän edarivuoden aikana kokenut tarvetta muutokseen. Edari on täynnä arvovalintoja ja käytännön päätöksiä eikä päätöksentekoon liity juuri mitenkään se, mitä opiskelet. Edarissa on historian opiskelijaa, kauppatieteilijää, kielitieteilijää ja fyysikkoa. Ei siellä kukaan voi ajaa vain oman pääaineensa etua, sillä pääainekohtaisista asioista edari ei päätä käytännössä koskaan. Parempaa ylioppilaskuntaa ja yliopistoa haluavat kaikki, mutta niitä koskevat päätökset pohjautuvat arvovalintoihin eivätkä haalareiden väriin.

Edarin toimintaan tulee sitoutua eikä vain pitää sitä ainejärjestön oheistoimintana. Koen itse, että arvomaailmaltaan yhtenäisten ryhmien jäsenet, rehellisesti poliittiset ryhmät, ovat enemmän sitoutuneita pitkän aikavälin vaikuttamiseen. Poliittisten ryhmien toimintakentät ovat laajempia, sillä niillä on kattavat yhteydet niin puolueisiin kuin kaupunginvaltuutettuihinkin. Esimerkiksi Jyväskylän Kokoomusopiskelijat ovat toimineet JYYssä opiskelijoiden hyväksi jo 50 vuoden ajan, siinä missä valtaosa ainejärjestökentästä on reilusti nuorempaa. Monet ryhmittymät ovat vaalitaktisesti muodostaneet vaalirenkaita, minkä johdosta esimerkiksi ääni saksanlukijalle merkitsee myös ääntä dumpparille – ja toisinpäin. On mahdotonta tietää ketä ja minkälaista arvomaailmaa lopulta tuet. Me Jyväskylän Kokoomusopiskelijat (Jyko) tunnustamme avoimesti väriä ja takaamme äänestäjälle kuluttajansuojan kertomalla avoimesti arvoistamme ja tavoitteistamme. Emme myöskään harrasta vaalirenkaita, joten ääni kokoomusopiskelijoille on aina ääni kokoomusopiskelijoille.

Edarivaalien varsinaiset äänestyspäivät ovat 3. – 4.11.2015 ja ennakkoon voi äänestää 28. – 29.10.2015. Viime vaaleissa, syksyllä 2013, vaaleissa oli kaiken kaikkiaan 220 ehdokasta ja 11 eri vaaliliittoa. Viimeksi vain 20,5% jyyläisistä äänesti – neljä viidestä jyyläisestä siis jätti äänestämättä. Kahvia ja muuta hyvää on tarjolla joka nurkalla. Kannattaa käydä hakemassa kaikilta ryhmiltä parhaimmat herkut ja samalla jututtaa ehdokkaita ja edaattoriksi haluavia, haasta heitä ja lopulta valita ehdokkaansa. Ehdolle voit asettua 5. lokakuuta asti. On aika valita kenen joukoissa seisot ja ketä äänestät.

Jori Hurula

Kirjoittaja on 5. vuoden kauppatieteiden opiskelija ja toisen kauden jykolainen edaattori