Jokainen (nuori) ääni on tärkeä

Jokainen (nuori) ääni on tärkeä

Viimeisen kuukauden aikana vaalit ovat ilmestyneet osaksi keväistä katukuvaa. Vaaliteltat täyttävät torit, ehdokkaiden naamat näkyvät bussien kyljissä ja postiluukuista tippuu yhden jos toisenkin ehdokkaan vaaliesitteet. Vaaleilta välttyminen tuntuu lähes mahdottomalta, mutta silti lähes poikkeuksetta viime vuosina ollaan oltu pettyneitä vaalien lopulliseen äänestysprosenttiin. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli noin 67% ja nuorista äänioikeutetuista vain vajaa puolet käyttivät ääntänsä. Nuorten äänestysprosentti onkin äärimmäisen huolestuttava. Monet kokeneemmat poliitikot usein osoittavat huoltaan nuorten matalasta äänestysprosentista, mutta kaikista suurimpana ongelmana nuorten matala äänestysprosentti ilmenee nimenomaan nuorille itselleen.

Suomalaisen liberaalin demokratian lähtökohtana ovat vaalit. Vaalit ovat kaiken päätöksenteon ydin siksi, että vaalit takaavat päättäjien vaihtuvuuden, äänien moninaisuuden ja päätöksentekijöiden vastuun kansalle. Vaalein valitut päättäjät pääsevät nimensä mukaisesti päättämään asioista, mutta mikä tärkeintä he pääsevät muovaamaan keskustelua ja nostamaan aiheita esille. Nimenomaan keskustelun ulkopuolelle jääminen onkin nuorten matalan äänestysprosentin suurin uhka.

On ymmärrettävää argumentoida, että politiikan teemat ja kokonaisuudet eivät tunnu nuorille läheisiltä aiheilta. Sote-uudistus, paikallinen sopiminen tai valtion kestävyysvaje eivät aiheina kuulosta houkuttelevilta. Mutta on keskeistä huomata, että puolueet ja poliitikot pääsevät pitkälti määräämään politiikan teemoja. Kansanedustajien keski-iän ollessa 51 vuotta on ymmärrettävää, että monet nuorille tutut ja tärkeät teemat eivät nouse osaksi eduskunnan keskusteluja. Siksi onkin elintärkeää saada enemmän nuoria edustajia päättämään keskustelun aiheista ja nostamaan esille nuorten asemaa. Näin taataan se, että nuorten äänestäjäryhmien tavoitteet ja toiveet kuuluvat sekä puolueiden että hallituksen ohjelmissa vielä laajemmin ja seurauksena politiikka alkaa tuntumaan nuorille äänestäjille läheisemmältä ja tutummalta.

Näitä nuoria ehdokkaita puolestaan äänestää pääsääntöisesti nuoret äänestäjät. Kuitenkin nuorten äänestäjien osuus on pysynyt niin matalana, että suurta nuorten ehdokkaiden vyöryä ei olla vielä eduskuntaan nähty. Siksi onkin elintärkeää, että nuoret äänioikeutetut pyrkivät löytämään ehdokkaita, jotka ymmärtävät vaalien alla tulevaisuuden tärkeyden tämänpäiväisessä poliittisessa päätöksenteossa. Oli tulevaisuus sitten velkaantumisen estämistä, ilmastonmuutoksen torjuntaa tai digitalisaation hyödyntämistä, huomiseen katsovien ehdokkaiden tärkeys on väistämätön

Vaalien aikaan mahdollisuuksia päästä käsiksi ehdokkaiden ja puolueiden kantoihin on loputtomia ja siksi kaikilla on mahdollisuus löytää sopiva tulevaisuuteenkatsova ehdokas. Tulevan vajaan kahden viikon aikana onkin enemmän kuin hyvin aikaa käydä äänestämässä, sillä vaalipäivän jälkeisenä aamuna vaaliesitteitä ei enää jaeta, telttoja ei näy ja jo tutuiksi käyneet naamat bussin kyljessä katoavat. Silloin mahdollisuus käyttää suurinta kansalaiselle annettua valtaa on jälleen kadonnut neljäksi vuodeksi. Meidän sukupolvi tuntee parhaiten meitä koskevat ongelmat sekä uhat, ja siksi todellinen ekoteko tai pitkäaikaissäästö on äänestää nuoria ehdokkaita eduskuntaan.

Oskari Heinonen,
KansYn sihteeri 2019