Ajatuksia Tuhatkunnan kehityssuunnasta

Kokoomusopiskelijoiden valtakunnallisen liiton pyörät pyörivät tällä hetkellä täydessä vauhdissa. Uusi vt. puheenjohtajamme Juuso on hetki sitten aloittanut näyttävästi työssään, koko keskustoimisto tekee pitkää päivää valtakunnallisten edustajistovaalien eteen ja paikallisyhdistyksillä on kädet täynnä samaisen edustajistovaalityön kanssa. Liittohallituksen jäsenet sparraavat ja kirittävät toinen toistaan tekemään yhä enemmän ja paremmin. Näkyvyytemme on lyhyellä ajalla kasvanut suuresti ja kehityssuunta on ollut usean vuoden ajan jatkuvasti ylöspäin. Vaalikiireiden keskellä on kuitenkin hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään miten toimintaa voi myös vastaisuudessa kehittää. Tässä blogissa on tarkoitus tarjota yksi visio siitä, mitä toiminnan kehittämisen keskipisteessä pitäisi olla:

Liittomme selkeä ja tärkein toiminnan kohde on paikallisyhdistykset. Kaikista suurimman huomion pitää kohdistua paikallisyhdistysten jäsenten toiminnan mielekkyyteen. Suomi on suuri maa ja siihen mahtuu monenlaisia Kokoomusopiskelijoiden paikallisjärjestöjä. Kaikilla niillä on yksilöllisiä vahvuuksia ja kehityskohtia. Mielestäni on erittäin tärkeää tehdä yksilöllinen analyysi siitä, miten keskustoimisto voi olla hyödyksi kunkin paikallisjärjestöjen toiminnan järjestämisessä. Toiset paikallisjärjestöt tarvitsevat apua viestinnässä, toiset taloushallinnon organisoinnissa, kolmannet kenties tapahtuman järjestämisessä. Pidetään liiton tasolla huolta siitä, että paikallisjärjestöillä on hyvä ja matalan kynnyksen yhteys liittojohtoon, että apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan ja että organisaation sisäinen viestintä toimii. Olen ehtinyt aikanani Kokoomusopiskelijoissa käydä suurimmassa osassa paikallisjärjestöjä ja nähnyt miten erinomaisiin suorituksiin yhdistyksemme pystyvät jo nyt. Paikallistason toimintaan ei kuitenkaan voi ikinä laittaa liikaa panoksia. Yhdistysten elinvoimaisuus on välttämätön ehto sille, että liittomme on tulevaisuudessa vielä nykyistä toimivampi!

Viestintämme taso joka vuosi jatkuvasti parantunut sekä liiton että paikallisyhdistysten tasolla. Graafinen suunnittelu on edistynyt valtavasti ja liitossa on osaamista kilpailukykyisen sisällön tuottamiseen lyhyessä ajassa. Viestintä on kuitenkin laajemmin jatkuvan murroksen kohteena: tehokkaimmat viestintäfoorumit muuttuvat ja uusiin uutisten käänteisiin vaaditaan lähes välitöntä reaktiokykyä sekä osaamista määrittää keskustelun narratiivi. Kokoomusopiskelijoiden ei siis auta tyytyä nykyiseen tasoon. Meidän täytyy suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti kehittää viestintäämme ja laajentaa sen tavoittavuutta.

Kokoomusopiskelijoilla on nyt edessään myös ensiluokkainen mahdollisuus poliittisen näkemyksemme kirkastamiseen. Tuleva liittokokous on luonnollinen paikka suurien linjojen määrittämiselle, mutta olisi tarkoituksenmukaista konsultoida jäsenistöä laajemmin myös pitkin vuotta. Aktiivisempi jäsenkyselyiden käyttö, erilaisten linjauksien kommentointimahdollisuus ja poliittisten sisältöjen sparraus sisäisissä ryhmissämme olisi sekä mielekästä että poliittista osaamista kasvattavaa. Luodaan yhdessä prosesseja, joissa paikallistoimijat pääsevät nykyistä paremmin osallistumaan päätöksentekoon.

Toiminnan kehittämisestä puhuttaessa on tietysti tuhat muutakin asiaa, joihin liiton tulee keskittyä. Näistä muutamana esimerkkinä mieleeni tulee ensi vuoden vuosijuhla, aktiivisempi yhteistyö sidosryhmien kanssa ja tietysti toiminnan timantinkova ydin, eli vankka poliittinen sisältö. Käydään näitä kaikkia myöhemmin läpi seuraavassa blogissa.

 

Kokoomusopiskelijat valitsee puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle ensi liittokokouksessa 23.11.2019. Olen ehdolla puheenjohtajaksi ja äärimmäisen innoissani kaikesta siitä mitä liitto voi ensi vuonna saada aikaan! Jos pohdinnoistani heräsi jotain ajatuksia tai haluat muuten vain pallotella Tuhatkunnan asioita kanssani, niin soita tai laita viestiä!

Jeremias Nurmela