On taas se aika vuodesta, kun uudet fuksit astuvat kampusten ovista sisään ja ryhtyvät etsimään omaa paikkaansa korkeakoulumaailmassa. Opiskelijayhteisöjen selkärankana toimivat usein aine- ja koulutusalajärjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua muihin alan opiskelijoihin, viettää aikaa yhdessä sekä saada vertaistukea opintoihin. Ne ovat myös tärkeä väylä luoda verkostoja tulevaa työelämää varten.
Useimmat aine- ja koulutusalajärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä ammattiyhdistysten kanssa ja saavat niiltä tukea toimintaansa. Yleensä järjestön jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita automaattista liittymistä ammattiyhdistykseen, vaan päätös järjestäytymisestä jää opiskelijalle itselleen. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole kaikilla aloilla.
Joillain aloilla omaan aine- ja koulutusalajärjestöön liittyminen johtaa myös ammattiyhdistyksen jäsenyyteen. Käytännössä opiskelijalle jää silloin kaksi vaihtoehtoa – liittyä myös ay-liikkeen jäseneksi tai jäädä kokonaan yhteisön ulkopuolelle. Opiskelija, joka ei halua järjestäytyä, voi jäädä paitsi monista opiskelijaelämän kulmakivistä, kuten haalareista, tapahtumatiedotuksesta sekä pääsystä lipunmyynteihin.
“Malli on tuulahdus menneisyydestä ja nykyisellään varsin ongelmalinen, sillä se kaventaa opiskelijan vapautta päättää itse ammattiliittoon kuulumisesta. Se vääristää myös järjestäytymisastetta, koska opiskelija voi päätyä ay-jäseneksi puolivahingossa”, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala harmittelee.
“Opiskelijayhteisöön kuuluminen on olennainen osa korkeakouluopintoja ja monelle tärkeä voimavara, joka tukee jaksamista opintojen aikana. Tästä syystä jäsenyyttä ei tule sitoa ammattiyhdistysjäsenyyteen, vaan opiskelijalla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus olla osa yhteisöään, halusi sitten järjestäytyä tai ei”, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Carla Vesto päättää.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
henriina.rantala@
0443501507