Akateemisen vapauden tila Euroopassa herättää tällä hetkellä sekä huolta että toivoa. European Parliamentary Research Servicen (EPRS) tuoreen vuoden 2025 raportin mukaan jopa 16 EU-maata on kokenut heikentymistä tieteen vapautta mittaavassa AFI-indeksissä (Academic Freedom Index).
Unkari on viime vuosikymmenen aikana pudonnut maailmanlaajuisesti alimpaan 20–30 prosenttiin akateemista vapautta mittaavassa AFI-vertailussa. Viimeviikkoinen vaalitulos ja Tisza-puolueen nousu tarjoavat kuitenkin maalle historiallisen tilaisuuden rakentaa korkeakoulusektoriaan uudelleen. Jotta akateeminen vapaus saadaan Unkarissa aidosti korjattua, uuden hallinnon on keskityttävä yliopistojen turvaamiseen hallituksen ja ulkoisten tahojen suoralta puuttumiselta tutkimukseen. Samalla Unkarin on palautettava yhteytensä Erasmus+ ja Horizon Europe -ohjelmiin osana EU-suhteiden normalisoimista.
Samalla kun kansainväliset jännitteet, kilpailullinen rahoitus ja tutkijoiden kokema häirintä luovat paineita tieteen asemalle Euroopassa, on nähtävissä myös rohkaisevia merkkejä. Akateemista vapautta aletaan ymmärtää yhä kokonaisvaltaisemmin: kyse ei ole ainoastaan yliopistojen hallintorakenteista, vaan myös tutkijoiden työrauhasta ja yhteiskunnallisesta keskustelukulttuurista.
Suomi erottuu tässä vertailussa myönteisenä esimerkkinä ja sijoittuu AFI-indeksissä yhä maailman kärkijoukkoon. Suomessa akateeminen vapaus on vahvasti ankkuroitu lainsäädäntöön ja korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) strategiseen asemaan.
Viimeisimmässä EPRS-raportissa myös Suomen sijoitus on ollut laskussa, mutta tähän haasteeseen on herätty. ”Vaihtoehtoisten totuuksien” levittäminen ja tutkijoihin kohdistuva sosiaalisen median häirintä on tunnistettu aidoiksi uhiksi. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 -luonnoksessa tutkimuksen ja opetuksen riippumattomuutta suojelevan lainsäädännön uudistamista arvioidaan, ja samalla korkeakoulut kehittävät arjen toimintamalleja painostukseen puuttumiseksi. On elintärkeää ymmärtää, että lainsäädäntö ja itsehallinto eivät yksin riitä, jos yhteiskunnan asenneilmapiiri muuttuu tieteelle vihamieliseksi.
“Akateemisen vapauden turvaaminen ei ole vain pykäliä vaan sitä, miten puhumme tutkijoiden tekemästä työstä. Ylläpitämällä nuorten uskoa koulutukseen ja puolustamalla tutkittua tietoa disinformaatiota vastaan, Suomi on aktiivisesti mukana rakentamassa henkistä suojaa riippumattomalle tieteelle Euroopassa.”, muistuttaa liittohallituksen jäsen Samuli Leppämäki.
“Eurooppa seisoo nyt tienhaarassa. Unkari on varoittava esimerkki siitä, mihin ajautuu, kun akateeminen vapaus uhrataan hallitusten kontrolliin. Suomi taas osoittaa, että vahva lainsäädännöllinen pohja ja tiedettä arvostava kulttuuri voivat kulkea käsi kädessä. Tätä esimerkkiä koko Euroopan, erityisesti nyt Unkarin, on syytä seurata. Samalla on pidettävä mielessä, että Yhdysvalloista kantautuvat signaalit tutkimuksen rajaamisesta ovat uhka myös eurooppalaiselle tieteelle. Jo nyt on syytä miettiä, miten Eurooppa voi tarjota turvasataman niille tutkijoille, jotka haluavat tehdä vapaata tiedettä ilman poliittisia rajoituksia.”, korostaa varapuheenjohtaja Onni Perälä
Lisätiedot:
Nuutti Metsämäki
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 231 9665
[email protected]