Suomen Historiallinen Seura on varoittanut kevään aikana Kansallisarkiston toimipisteiden lakkauttamisen vaikutuksista suomalaiseen historiantutkimukseen eri paikkakunnilla. Säästösyistä toimipisteet lakkautetaan Oulussa, Joensuussa, Hämeenlinnassa sekä Jyväskylässä.
Perusteet ovat ymmärrettäviä: säästöjä tarvitaan, ja asiakaskäynnit ovat vähentyneet digitalisoinnin myötä. Digitalisaatio onkin tärkeä tavoite, sillä se parantaa aineiston saatavuutta ja käytettävyyttä. Merkittävää osaa arkistomateriaalista ei kuitenkaan ole digitalisoitu, eikä sitä vielä pitkään aikaan pystytä tekemäänkään. Aineisto on usein myös sekavasti järjestetty ja ajan myötä kulunut.
Arkistoissa on silti korvaamatonta ja arvokasta aineistoa. Historian ja monen muun alan tutkimus vaatii vuosien työtä aineiston kokoamisessa, järjestämisessä ja analysoinnissa, usein manuaalisesti. Lisäksi merkittävä osa digitoidusta aineistosta on edelleen käytettävissä vain arkiston työpisteillä. Jos aukioloaikoja rajoitetaan ja toimipisteitä vähennetään, tutkijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta tehdä tutkimusta.
Tämä heikentää arkistoaineistoon nojaavan tutkimuksen laatua ja rajaa käytön lähinnä digitoituun materiaaliin. Tutkimuksen näkökulma kapenee, ja riskinä on, että rajalliseen aineistoon nojaava tekoäly tuottaa historiallista disinformaatiota. Haluaako Suomi, että sen historiaa tulkitaan sirpaleisen ja mahdollisesti vinoutuneen aineiston pohjalta?
Myös opiskelijoiden tilanne heikkenee: Helsingin ulkopuolella opiskelevat eivät pääse tutustumaan analogiseen aineistoon, ja jatkossa pääsy myös esimerkiksi Mikkelin kokoelmiin voi vaikeutua. Samalla pelätään, että arkistoille tulisi käyttömaksuja, jotka entisestään karkoittaisivat käyttäjiä. Tulevaisuuden tutkijat saattavat näiden syiden vuoksi jäädä rajallisen aineiston varaan ilman mahdollisuutta haastaa syntyvää disinformaatiota.
Siksi toimipisteiden lakkauttamista ja aukioloaikojen rajoittamista on kompensoitava. Kansallisarkistolle on turvattava riittävä rahoitus, kun asioista seuraavan kerran päätetään. Rahoilla on varmistettava, että jäljelle jäävät toimipisteet voidaan pitää avoinna riittävän pitkään ja pääsy aineistoihin taata opiskelijoille ja tutkijoille. Muuten arkistoihin nojaava tutkimus voi vaarantua ja tätä kautta Suomen tarina jäädä harmaaksi ja yksitoikkoiseksi.
Lisätiedot:
Nuutti Metsämäki
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 231 9665
[email protected]