Lähipäivinä keskustelua on herättänyt yritysten osinkoverohuojennukset ja kellä niihin tulisi olla oikeus. Uusien rajauksien rakentamisen sijaan Kokoomusopiskelijat esittää yritysverotuksen kokonaisvaltaista uudistamista siten, että kaikkia osakeyhtiöitä tulee kohdella verotuksessa yhdenmukaisesti ja huojennuksista luopua.
Viime viikon alussa Helsingin Sanomat julkaisi yksityiskohtaisen artikkelin verokikkana käytetystä osakevaihtojärjestelystä. Artikkelissa nostettiin esiin sosiaalisen median persoonat, jotka ovat käyttäneet tätä keinoa voidakseen aggressiivisesti hyödyntää niin kutsutun huojennetun osingon veroetua. Aiheesta heräsi kiivasta keskustelua, ja menettelyn eettisyys kyseenalaistettiin. Järjestely merkitsee tietoista verojen välttelemistä, kylläkin laillisin keinoin.
Alun perin osinkohuojennuksen tarkoituksena oli kannustaa yrityksiä kerryttämään varallisuutta konkurssiriskin pienentämiseksi. Pääomatulona verotettavan osingon verohuojennuksesta ovat näin ollen päässeet hyötymään pääasiassa vain osakeyhtiöt, joilla on ollut todellista liikevarallisuutta kuten koneita tai tehtaita. Käytännössä some-yksinyrittäjät ovat käyttäneet osakevaihtojärjestelyä ja holdingyhtiöitä päästäkseen hyödyntämään täysimääräisesti verohuojennusta ilman varallisuuden kerryttämistä. Parhaimmillaan järjestely mahdollistaa jopa 150 000 euron osinkojen nostamisen vain noin 26 prosentin kokonaisverorasituksella, kun vastaavilla ansiotuloilla veroaste olisi yli 40 prosenttia.
“Mediassa holdingyhtiöt kuitenkin leimattiin vain verojen välttelykeinoksi, vaikka yleisesti holdingyhtiöitä käytetään liiketoiminnan riskienhallintasyistä tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia ajatellen. Kuitenkin osakevaihtojärjestelyn toteuttaminen ainoastaan huojennetun veroedun saamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista ja se rikkoo selvästi osakeyhtiöyrittäjien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Siksi tätä on ehdottomasti tarkasteltava”, huomauttaa liittohallituksen jäsen Saarastiina Nurmela.
Nykyisellä laskentakaavalla osingonjako voi tulla huomattavasti kalliimmaksi pienille yhtiöille, joilla ei ole suurta varallisuutta eikä osinkoverotus täten toteuta oikeudenmukaisuusperiaatetta. Järjestely on myös useissa tutkimuksissa todettu kannustinongelmaksi yritysten kasvulle samalla tavalla kuin marginaaliveron nousu pienentää työntekijöiden kannusteita lisätä työntekoa. Koska etu on rajattu listaamattomille yrityksille, huojennus vähentää myös yritysten kannusteita listautua pörssiin ja hankkia ulkoista rahoitusta.
Listaamattomien yhtiöiden verohuojennukset siis vähentävät sekä verotuloja, että yritysten kannusteita kasvaa ja huojennuksista tulee siis täten luopua. Vastapainona osinkoverotuksen kiristymiselle, yritysten kokonaisverorasitusta tulisi sen sijaan alentaa, jotta yrittämisen edellytykset turvataan jatkossakin. Tämä hyödyntäisi samalla koko Suomen talouselämää. ”Kannustinloukkujen poistamisen lisäksi verouudistus yksinkertaistaisi yritysverotusta, tehden Suomesta myös houkuttelevamman paikan investoida, kun verotus on johdonmukaista, neutraalia ja verotus ennakoitavaa. Samalla tulee huolehtia, ettei yritysten verotus kiristy”, korostaa liittohallituksen jäsen Ohto Mäkinen.
Suomen verojärjestelmän on oltava kilpailukykyinen ja kannustettava yrityksiä kasvamaan koosta riippumatta. Samalla yrityksillä on avainrooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa eikä tätä tule murentaa varsinkaan haitalliseksi todetuilla huojennuksilla.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
0443501507