Kokoomuksen Porin puoluekokoukseen lähetettiin 179 aloitetta eri politiikan osa-alueilta. Aloitteilla jäsenyhdistykset, piirit ja liitot voivat vaikuttaa suoraan kokoomuksen linjaan ja käydä sisäistä keskustelua.
Aikataulusyistä monet aloitteista jäivät käsittelemättä kokonaan ja puoluekokouksen tekemät muutosesitykset siirtyvät puoluevaltuuston päätettäviksi. Toimintatapa on tuttu edellisistä puoluekokouksista.
Jäsendemokratian kannalta ongelmallista oli erityisesti, ettei puoluekokous ehtinyt äänestää aloitteista lainkaan. Vastaavien tilanteiden toistuminen voi rapauttaa puoluedemokraattisen järjestelmämme uskottavuutta, sillä puoluekokousedustajien kokevat ettei heillä ole riittävästi mahdollisuutta vaikuttaa puolueen toimintaan ja linjoihin. Näitä mahdollisuuksia on tärkeää nyt lisätä.
Kokoomuksen jäsenliitot haluavatkin osoittaa huolensa nykyisen kokousmenettelytapajärjestyksen aiheuttamasta demokratiavajeesta.
”Puoluekokouksen tehtävä ei ole ainoastaan valita uutta puoluejohtoa tietyin väliajoin taikka kokoontua muutoin yhteen tapaamaan aatesisaria ja -veljiä, vaan selvittää sitä yhteistä kokoomuslaista linjaa, jota haluamme politiikassa nähdä tehtävän todeksi aatettamme kirkastaen”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Matias Pajula muistuttaa.
“Puoluekokous on juuri se paikka, jossa päätökset Kokoomuksen linjoista tulee tehdä. Aloitteet syntyvät kentän paikallistoimijoiden vaivannäön tuloksena ja ansaitsevat täysimääräisen puoluekokouksen käsittelyn. Tulevaisuudessa on välttämätöntä järjestää puoluekokous niin, että aloitteiden ja muutosesitysten käsittelyyn on riittävästi aikaa”, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jeremias Nurmela toteaa.
Kokoomusnuoret ovat esittäneet vaihtoehtoista menettelytapaa jo Turun puoluekokouksessa 2018. Esityksen mukaan aloitteista äänestettäisiin jokaisen aloitteen keskusteluosuuden jälkeen. Näin varmistettaisiin, että mahdollisimman moni aloite saisi keskustelun lisäksi arvoisensa päätöksen, eli kannan puolueen ylimmältä päättävältä elimeltä.
Toinen vaihtoehto puoluekokousmenettelyn tehostamiseen kuitenkin jäsendemokratiaa kunnioittaen voisi olla luopuminen nykymallisesta aloitejärjestelmästä ja siirtyminen tavoiteohjelmapohjaiseen malliin. Mallissa varsinainen linjakeskustelu käytäisiin muutos-, lisäys- ja poistoesityksillä jo olemassaolevaan tavoiteohjelmaan. Menetelmä olisi muutenkin käytännöllisempi, kun tämän hetkinen linja olisi vahvistettavissa yksittäisestä tavoiteohjelmista satojen aloitteiden ja tavoiteohjelman sijaan. Tässäkin järjestelmässä äänestykset muutoksista olisi välttämätöntä käydä heti ehdotuspuheenvuorojen yhteydessä.
”Puolue on aloittanut työn jäsendemokratian parantamiseksi uudistamalla sääntöjä viime viikonlopun puoluekokouksessa. Sääntöuudistus on erittäin tarpeellinen ja tervetullut. Nyt on syytä jatkaa tätä työtä edelleen. Järjestötoiminnan uudistaminen on pitkä prosessi, jonka keskeinen tavoite on nimenomaan jäsendemokratian ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen”, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén toteaa.
Koska vaihtoehtoja tämänhetkiseen menettelytapaan on, emme voi jäädä vanhaan malliin vain perinteiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Kokoomus on uudistuva tulevaisuuspuolue, joten myös sen puoluekokouksen menettelyä tulee kehittää tavoitteiden mukaisesti.
”Porin puoluekokous oli selvä osoitus siitä, ettei nykyinen tapa käsitellä aloitteita toimi. Tulevaisuuspuolueena meidän on pystyttävä kehittämään myös omaa toimintaamme ja siksi vaadimme puolueelta, ettei tällaista tapahdu enää tulevissa puoluekokouksissa. Vain niin voimme huolehtia siitä, että jäsendemokratia toteutuu puolueessamme mahdollisimman hyvin”, päättävät puheenjohtajat.
Lisätietoa:
Jeremias Nurmela, Kokoomusopiskelijat, puheenjohtaja, jeremias.nurmela [at] kokooomusopiskelijat.fi
Matias Pajula, Kokoomusnuoret, puheenjohtaja, matias.pajula [at] kokoomusnuoret.fi
Saara-Sofia Sirén, Kokoomusnaiset, puheenjohtaja, saara-sofia.siren [at] eduskunta.fi