Kokoomusopiskelijat: Keskustavetoinen eläinsuojelulain uudistus jäämässä puolitiehen

 

Eläinsuojelulain modernisointi on käynnissä, mutta uhkaa valitettavasti jäädä keskustan johdolla puolitiehen, kun maatilojen taloudelliset intressit on asetettu eläinten hyvinvoinnin edelle.

– Kokoomusopiskelijat on seurannut huolestuneena maa- ja metsätalousministeriön valmistelua, jossa on sivuutettu monia välttämättömiä parannuksia eläinten hyvinvointiin, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.

– Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että jo vuosia valmisteltu eläinsuojelulaki on voimaan tullessaan riittävän kunnianhimoinen, tunnustaa eläinten itseisarvon ja varmistaa olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien asiamme, jatkaa Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja liiton eläinpolitiikasta vastaava Anne Pynttäri.

 

Kokoomusopiskelijat vaatii:

 

1. Lemmikkieläinten sirutus pakolliseksi kaikissa EU:n jäsenmaissa

Nykyisellään varsinkin kissoja hylätään Suomessa liian heppoisin perustein, eivätkä tekijät jää kiinni. Lemmikkien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä kyettäisiin edistämään löytöeläinten palautumista omistajilleen sekä estämään vastuutonta lemmikinpitoa ja laitonta eläinkauppaa. Paitsi että lemmikkien sirutus tulisi saada pakolliseksi Suomessa, käytännöt olisi yhdenmukaisettava koko EU:n alueella.

 

2. Lajityypillinen käyttäytyminen on mahdollistettava

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista sallii yhtä lypsylehmien ja hiehojen parressa pitämisen. Uusille parsinavetoille ei myönnetä enää investointitukia, mutta investointien määrän pudotessa parsinavettojen tarve tulee jatkumaan kuitenkin vähintään vuoteen 2034 saakka. Parsinavetat rajoittavat nautojen liikkumista ja kanssakäymistä. Naudat eivät pääse toteuttamaan jaloittelutarvettaan, mistä on säädettävä asetustasolla.

Lakiluonnoksessa ei ole kielletty porsitushäkkejä, vaikka ne estävät emakon kääntymisen ja pesänrakennuskäyttäytymisen. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että vapaa porsitus tuottaa vähintään yhtä hyvin kuin häkkiporsitus, jos karsinaratkaisut ovat toimivat ja eläinten hoito ammattitaitoista. Lisäksi porsaiden jäämistä emakon alle voidaan estää porsassuojilla, eläinten terveydestä huolehtimisella sekä toimivilla karsina- ja työskentelyratkaisuilla. Siirtymä vapaaseen porsitukseen voidaan toteuttaa siirtymäajalla, jolloin uudistuksen kustannukset, jotka johtuvat vapaan porsituksen vaatimasta suuremmasta karsinapinta-alasta, pienenevät huomattavasti. Myös viiden euron lisähinta porsasta kohden riittäisi kattamaan kustannukset; vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan tuottaja sai porsaasta keskimäärin 46 euroa, josta viisi euroa on hieman vajaat 11 prosenttia.

 

3. Tehokkaampi lainvalvonta ja kovemmat rangaistukset eläinsuojelurikkomuksista

Jo olemassa olevat rangaistusasteikot mahdollistavat kovat tuomiot eläinsuojelurikoksista, mutta käytännön tuomiot ovat lieviä. Lainsäätäjän tulee ohjata oikeuskäytäntöä ankarampaan suuntaan ja kriminalisoida myös eläinsuojelurikoksen yritys, koska nykyisellään esimerkiksi myrkkysyöttien jättäminen koirille tulkitaan korkeintaan vahingonteoksi. Tämän ohella lainvalvontaan ja eläinsuojelurikosten paljastamiseen tarvitaan enenevissä määrin resursseja. Oikeusjärjestelmäämme tulee kehittää siihen suuntaan, että eläintä ei enää tulevaisuudessa nähtäisi vain irtaimena esineenä.

 

4. Jatkuva juomavesi on varmistettava

Esimerkiksi turkistarhoilla on havaittu olevan ongelmia sulan juomaveden jatkuvassa saannissa, minkä vuoksi osa ulkona talviaikaankin pidettävistä turkiseläimistä saa talvisin juomavetensä lähinnä jäätä nuolemalla. Haluamme lakiin kohdan jatkuvasta vedensaannista, kun sekä lakiluonnoksessa että nykyisessä eläinsuojelulaissa puhutaan riittävästä vedensaannista. Eläinsuojelulain uudistusta valmistellut ohjausryhmä, Eläinlääkäriliitto, Evira ja Eläinten hyvinvointikeskus ovat vaatineet lakiin kirjausta juomaveden jatkuvasta saatavuudesta.

 

5. Eläimille annettava itseisarvo

Lissabonin sopimus tunnustaa eläimet tunteviksi olennoiksi, mutta Suomen lainsäädännössä ei tällaista mainintaa ole. Eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin muistuttaa, että eläin ei ole esine, jonka kaltoinkohtelu on ainoastaan omaisuuteen kohdistuva rikos. Eläimen arvo on riippumaton sen hyötyarvosta ihmiselle.