Suomi suunnannäyttäjäksi Itämeren turvallisuudessa

Helsingissä ollaan tänään tärkeiden kysymysten äärellä, kun Itämeren alueen Nato-maiden johtajat kokoontuvat presidentti Stubbin isännöimään huippukokoukseen. Kokoukseen osallistuvat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Agendalla on Itämeren turvallisuus – aihe, joka on ollut Suomelle aina tärkeä, mutta jonka merkitys on korostunut viime vuosina entisestään. Kokoomusopiskelijat peräänkuuluttaa, että Suomella on nyt mahdollisuus ottaa keskusteluissa suunnannäyttäjän rooli.

Joulun välipäivinä Itämerellä nähtiin poikkeuksellinen operaatio, kun Suomen viranomaiset ottivat haltuunsa kaapelirikosta epäillyn aluksen, jonka uskotaan kuuluvan Venäjän varjolaivastoon. Tilanne itsessään ei ollut uusi, onhan ankkureita raahattu ja kaapeleita katkottu ennenkin. Poikkeuksellisen siitä kuitenkin teki Suomen nopea ja määrätietoinen reagointi, jota kiiteltiin aina kansainvälisessä mediassa asti. Alus oli jo ehtinyt rikkoa Estlink 2 sähkökaapelin sekä neljä datakaapelia. Se oli todennäköisesti suuntaamassa kohti toista sähkökaapelia ja Balticconnector-kaasuputkea, kun sen matkanteko keskeytettiin. Kiitos esimerkillisen viranomaistoiminnan, suuremmilta tuhoilta vältyttiin.

“Viimeistään nyt on havahduttu siihen, että kansainvälinen merioikeus tarjoaa vain rajallisesti työkaluja puuttua sen kaltaisiin tilanteisiin, joita Itämerellä on viime aikoina nähty. Koska lainsäädännön muuttaminen olisi hidas prosessi, ratkaisua on haettu lain tulkintojen kautta. Haasteena on, että tähän mennessä alusten toimintaan on puututtu vasta infrastruktuurin vaurioiduttua. Jatkossa painopisteen on oltava vahinkojen ennaltaehkäisyssä”, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala peräänkuuluttaa.

“Suomen viranomaisten ja valtionjohdon joulukuinen toiminta on malliesimerkki siitä, miten vihamielisten valtioiden hybridivaikuttamiseen tulee vastata. Kun vastapuoli lietsoo pelkoa, hämmennystä ja eripuraa, ei tule perääntyä vaan seisoa entistä tukevammin paikallaan ja tiivistää yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa”, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Carla Vesto toteaa.

Joulukuisten tapahtumien johdosta Nato on lisännyt läsnäoloaan Itämerellä. Suhtautumista varjolaivaston aluksiin on tiukennettu, niihin kohdistuvia pakotteita on lisätty ja alusten vakuutusten pistotarkastukset on aloitettu. Tämän lisäksi JEF-ryhmä on aktivoinut Itämerellä järjestelmän, joka mahdollistaa varjolaivastoon kuuluvien alusten tiukemman valvonnan. Kaikki edellä luetellut toimet ovat varsin tervetulleita, mutta paljon on vielä tehtävissä.

Suomi on yhdessä muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa vaatinut EU:lta toimia öljyn hintakaton laskemiseksi. On toivottavaa, että EU edistäisi hintakaton laskemista G7-ryhmässä, sillä se on merkittävä keino vähentää Venäjän vientituloja. Lisätoimia tarvitaan myös Venäjän varjolaivaston synnyttämän uhan torjumiseksi. “Varjolaivaston alukset ovat riski paitsi kriittiselle infrastruktuurille myös ympäristölle. Jos asiaan ei puututa,  on vain ajan kysymys, milloin huonokuntoisten alusten seilaaminen johtaa, joko tahallisesti tai tahattomasti aiheutettuun, ympäristövahinkoon Itämerellä”, Vesto toteaa.

“Nyt tärkeintä on viestiä niin Venäjälle kuin Kiinallekin, että varjolaivaston toimintaa valvotaan ja siihen puututaan välittömästi, mikäli se uhkaa valtioiden turvallisuutta. Toimiva pelote syntyy, kun sabotaaseihin puututaan määrätietoisesti ja niiden kustannukset nostetaan hyötyjä suuremmiksi. Viestimme on oltava selkeä: Turvallisuutta uhkaavaan toimintaan puututaan ja sen kustannukset ovat korkeat. Ei siis kannata yrittää”, Rantala päättää.

Edellinen artikkeli
Kokoomusopiskelijat hakee uutta pääsihteeriä
Seuraava artikkeli
Uudistukset opiskelija-asumiseen ovat enemmän kuin tervetulleita