Yhdysvaltojen päätös vetäytyä laajasti 66 kansainvälisestä järjestöstä, joista 31 on YK:n alaisia järjestöjä, on vakava isku monenkeskiselle järjestelmälle. Ajoitus tekee päätöksestä erityisen ongelmallisen: YK on jo keskellä välttämätöntä ja pitkään valmisteltua reformia. Kyse ei ole vain leikkauksista, vaan tavasta, jolla ne on toimeenpantu. Yhdysvaltojen nyt valitsema äkkipikaisuus ei tue järjestelmän uudistusta, vaan heikentää sitä juuri kun sitä pitäisi vahvistaa.
Vetäytyminen kohdistuu erityisesti ennaltaehkäisevään, rakenteelliseen ja normatiiviseen työhön: koulutukseen, tutkimukseen, tasa-arvoon, rauhanrakennukseen, kansainväliseen oikeuteen ja ilmastopolitiikan tietopohjaan. Nämä eivät ole ideologisia sivujuonteita, vaan juuri niitä mekanismeja, joiden avulla kriisejä ehkäistään ennen kuin ne vaativat kalliita sotilaallisia, humanitaarisia tai turvallisuuspoliittisia interventioita.
On tärkeää todeta, että YK tarvitsee uudistumista. Toiminnan priorisointi, päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien keskittäminen ovat välttämättömiä. Näihin tavoitteisiin myös YK-reformilla on pyritty. YK-järjestelmä tarvitsee kipeästi rakenteellisia uudistuksia edustuksen ja turvaneuvoston toimintaan, jotta YK säilyttää uskottavuutensa ja merkityksensä muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.
“Leikkaukset osuvat suoraan koulutukseen, tutkimukseen ja tiedontuotantoon. UN Universityn, DESA:n ja alueellisten talouskomissioiden työ tukee eurooppalaista korkeakoulutusta, tutkimusta ja päätöksentekoa, eikä niiden heikentyminen jää Euroopan ulkopuolelle. Samoin UN Womenin, UNFPA:n sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan työn alasajo näkyy myös meillä – koulutuspolkujen katkeamisina, kasvavina muuttoliikepaineina ja lisääntyvänä sosiaalisena epävakautena”, tarkentaa hallituksen jäsen Samuli Leppämäki.
“YK:n säännöllisen budjetin ja rauhanturvabudjetin rahoitus ei ole vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä, vaan jäsenvaltioiden oikeudellinen velvoite YK:n peruskirjan nojalla. Kun suurvallat valikoivat, mitä velvoitteita noudatetaan, koko järjestelmän uskottavuus murenee. Tämä heikentää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä – juuri sitä, joka on palvellut Yhdysvaltojen ja Euroopan etuja vuosikymmenten ajan. Euroopan on nyt päätettävä, hakeeko se aktiivisempaa roolia YK:n rahoittajana ja uudistajana – vai katsooko sivusta, kun järjestelmä heikkenee”, kommentoi varapuheenjohtaja Onni Perälä.
Yhdysvaltojen vaikutusvalta YK:ssa on perinteisesti perustunut osallistumiseen ja vaikuttamiseen sisältä käsin. Vetäytyminen ei poista YK:n merkitystä, vaan siirtää vaikutusvaltaa autoritäärisille toimijoille. Tarve reformille on todellinen, mutta sen on oltava hallittua. Äkilliset ratkaisut heikentävät sekä YK:n toimintakykyä että laajempaa kansainvälistä vakautta.
Lisätiedot:
Nuutti Metsämäki
Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
+358 45 231 9665
[email protected]