Ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyden puute uhkaa mahdollisuuksien tasa-arvoa

Helsingin Sanomat uutisoivat 26.5. Penni Pietilän väitöskirjatutkimuksesta, jonka keskeinen sanoma on hätkähdyttävä; vuosikausien aikana toteutetut ammatillisen koulutuksen reformit ovat tehneet yleissivistyksestä toissijaista ja opinnoissa kirjoitus- ja lukutaidolle ei juuri anneta painoarvoa. Kokoomusopiskelijat jakaa huolen ammatillisen koulutuksen puutteellisesta yleissivistävien aineiden opetuksesta ja vaatimustasosta sekä yleisesti ammattikoulujen YTO-aineiden eli yhteisten tutkinnon osien vähäisestä painosta koko tutkinnon laajuudesta.

“Ammatillisen koulutuksen puutteet tällä saralla ovat olleet ilmeisiä jo pitkään. Pääpaino ammattikouluissa täytyy tietenkin pitää ammatillisten taitojen opiskelussa. Tämä on selvää, mutta yleissivistävistä aineista ei voida karsia määräänsä enempää ilman, että heikennetään oleellisesti ammattiin opiskelevien jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Hyvä yleissivistys, luku- ja kirjoitustaito täytyy tarjota kaikille reiluuden, mutta myös tuottavuuden ja osaamisen nimissä”, toteaa liiton varapuheenjohtaja Jaakko Sirén.

Ammatillisen koulutuksen saaneista monet jatkavat opintojaan myöhemmin ammattikorkeakoulussa, toiset myös yliopistossa. Korkeakouluissa lukiotaustaisten ja ammatillisen koulutuksen saaneiden opiskelijoiden tasoero voi olla huomattava. Tämä luonnollisesti luo paineita laskea korkeakoulutuksen vaatimuksia koulutuksen laadun kärsiessä. Kokoomusopiskelijat näkee, että tämä ei ole hyväksyttävä tai tavoittelemisen arvoinen kehityssuunta ajassa, jossa koulutuksen laadulla ja osaamisella kilpaillaan kansainvälisillä markkinoilla kovempaa kuin koskaan, ja yleissivistystä tarvitaan hybridi- ja vaalivaikuttamiselta suojautumiseen.

“Painotamme, että kysymys on hyväksyttävän perustason asettamisesta ammatilliselle koulutukselle. Kokoomusopiskelijat kannattaa edelleen oppisopimuskoulutusta, yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja työelämälähtöisyyttä opinnoissa. Näillä taataan eväät kovan luokan ammattilaisten tekemiseksi. Emme siis näe työelämälähtöisen opetuksen ja yleissivistävien aineiden poissulkevan toinen toisiaan. Molempia tarvitaan aktiivisten, ammattimaisten ja kriittisten kansalaisten kouluttamiseksi yhteiskuntaan”, päättää liittohallituksen jäsen Niilo Helander.

Lisätietoa:
Henriina Rantala, puheenjohtaja
[email protected]
0443501507

Edellinen artikkeli
Suomesta datatalouden kärkimaa – turvallisuutta unohtamatta
Seuraava artikkeli
Suomalaiset EU-virkahenkilöt katoamassa – onko Suomi herännyt liian myöhään?