Suomalaiset EU-virkahenkilöt katoamassa – onko Suomi herännyt liian myöhään?

Euroopan unionissa työskentelevien suomalaisten virkahenkilöiden määrä on huolestuttavassa laskussa. Virkahenkilökoneisto Brysselissä kaipaa kipeästi suomalaisia osaajia – ei pelkästään suomalaisen edun, vaan koko unionin tehokkuuden ja tasapainon vuoksi. Työ korkeakouluopiskelijoiden ja valmistuneiden kannustamiseksi EU-uralle tulee aloittaa välittömästi.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 30 vuotta sitten, EU-virkahenkilöksi hakeutui suuri joukko suomalaisia. He ovat nyt eläköitymässä, eikä tilalle ole saatu riittävästi uusia paikkaamaan eläköitymisaallon jättämää aukkoa. Vuosina 2018–2022 EU:n palvelukseen rekrytoitiin vain 16 suomalaista virkahenkilöä. Tämä on kaukana noin 20 henkilön vuosittaisesta rekrytointivauhdista, jota tarvittaisiin edes nykyisen edustuksen ylläpitämiseksi.

“Tilanne on vakava. EU:n sisäisissä prosesseissa ei voi vaikuttaa, jos ei ole mukana pöydissä, joissa päätöksiä valmistellaan. Hallituksen tulee etsiä toimia suomalaisten EU-virkahenkilöiden määrän kasvattamiseksi pikimmiten”, korostaa liittohallituksen jäsen Ohto Mäkinen.

Vaikka suomalaiset suhtautuvat myönteisesti EU:hun, tietämys EU:n toiminnasta on heikolla tasolla. Heikko EU:n tuntemus ja sen vaatimaton näkyvyys suomalaisessa mediassa resonoivat myös eurovaaleihin: kun EU tuntuu etäiseltä ja omat vaikuttamismahdollisuudet pieniltä, jää eurovaalien äänestysprosentti muita vaaleja matalammaksi. Nämä tekijät heijastuvat väistämättä myös siihen, kuinka potentiaalisina nuoret pitävät EU:n tarjoamia uramahdollisuuksia.

Tässä valossa on tervetullutta, että hallitus on puoliväliriihessä päättänyt käynnistää toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Puoliväliriihessä päätettiin, että Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden juhlavuoden kunniaksi käynnistetään ohjelma suomalaisten EU-virkaurien edistämiseksi. Kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten uramahdollisuuksista – vaan siitä, että suomalaisella äänellä ja osaamisella on tulevaisuudessakin paikkansa Euroopan unionin ytimessä.

“On tärkeää, että ohjelmat, joilla tuetaan suomalaisten hakeutumista EU-uralle, saavat resursseja ja näkyvyyttä. Erityisesti nuoria korkeakoulutettuja, jotka voisivat nähdä tulevaisuutensa EU:ssa, kannattaa nyt tukea EU-uraan kiinni pääsemisessä”, pohtii liittohallituksen jäsen Marianna Malkamäki.

Kokoomusopiskelijat kannustaa hallitusta kunnianhimoisiin toimiin EU-urien edistämiseksi ja vaativat, että suomalaiset saadaan takaisin unionin kabinetteihin – ei sivustakatsojiksi, vaan suunnannäyttäjiksi.

Lisätietoa:
Henriina Rantala, puheenjohtaja
[email protected]
0443501507

Edellinen artikkeli
Ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyden puute uhkaa mahdollisuuksien tasa-arvoa
Seuraava artikkeli
Karolin Kurvits ja Rudolf Jurvanen Kokoomusopiskelijoiden projektisuunnittelijoiksi