Euroopan teknologista suvereniteettia on vahvistettava Suomen ehdoilla

EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen julkisti tällä viikolla uuden komission salkkujaon ja uutiset olivat suomalaisille odotetun erinomaiset. Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen on saamassa komission varapuheenjohtajuuden ja vastuualueikseen teknologisen suvereniteetin, turvallisuuden ja demokratian. Tämä on loistava vaikuttamisen paikka Suomelle etenkin Euroopan teknologisen suvereniteetin näkökulmasta.

Euroopan teknologinen omavaraisuus on hälyttävän alhaisella tasolla. Euroopan unioni on täysin riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltojen tuonnista ja Kiinan rooli ns. kriittisten raaka-aineiden tuotannossa on läntisen maailman näkökulmasta vaarallisen korkea. Meidän eurooppalaisten on pystyttävä parempaan.

“Onneksi Euroopan unionin tasolla aletaan pikkuhiljaa herätä tähän ongelmaan. Tuore Mario Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä sisältää tervetullutta linjaa Euroopan omavaraisuuden kasvattamisesta kriittisten raaka-aineiden osalta ja hiljattain hyväksytty EU-asetus kriittisistä raaka-aineista signaloi, että suunta on oikea. Panostamalla vielä eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehitykseen, tehdään Euroopasta kilpailukykyinen kasvualusta teknologiayrityksille.”, toteaa Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja Jaakko Sirén.

Me Kokoomusopiskelijat kannamme huolta siitä, että Suomi jää Euroopan unionin jalojen tavoitteiden sijaiskärsijäksi. Sijaitsevathan Euroopan merkittävät mineraaliesiintymät Suomen kallioperässä. Meillä on Euroopan ainoat kobolttiesiintymät, kultaa löytyy kallioperästä koko Suomen alueelta ja tuotamme lähes 40 % EU:n sisämarkkinoiden nikkelistä. Suomella on tässä valttikortti, josta ei saa päästää irti.

Emme kuitenkaan tällä hetkellä hyödy mineraalivarannostamme tarpeeksi. Norja valjasti laajat öljy- ja kaasuvarantonsa kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseen jo 1970-luvulla ja nykypäivänä Norjan öljyrahaston arvo euroissa mitattuna on lähes 1 600 000 000 000 euroa. Eli 1 600 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtionvelka oli kuluvan vuoden elokuun lopussa yli 167 miljardia euroa. Suomen on Norjan tavoin kyettävä valjastamaan luonnonvaransa hyödykseen niin, että se edistää suomalaisten vaurastumista. Tätä ei kuitenkaan tule tehdä keinoja kaihtamatta.

“Vasta äskettäin uudistettu kaivoslaki ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin eikä se ole riittävä turvaamaan kansallista etuamme tulevaisuudessa. Kaivosveromme on surullisen alhainen (0,6 %) ja ympäristövaatimukset ovat vain nimellisiä. On huolestuttavaa, että suurimpia hyötyjiä ovat kansainväliset kaivosyhtiöt. Jos jatkamme tällä menolla, arvokkaiden mineraalien hyödyt valuvat muualle ja ympäristöhaitat jäävät meidän vastuullemme”, linjaa Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala. 

Euroopan unioni ei voi saavuttaa teknologista suvereniteettia ilman mittavia panostuksia kriittisten raaka-aineiden tuotantoon ja kierrätykseen. Suomen on korjattava kansallinen lainsäädäntö ja tarjottava EU:lle ratkaisun avaimet. Meiltä löytyy raaka-aineet, osaaminen ja motivaatio. Nyt on oikea aika toimia.

Lisätietoja:

Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

[email protected]

044 350 1507

Edellinen artikkeli
Kansalliset Ylioppilaat: Nuorten sijoitusinto kasvussa – hallitus tekee piensijoittajamyönteistä politiikkaa, mutta uudistettavaa riittää
Seuraava artikkeli
Perintövero ei saa olla suomalaisen kasvun este – Nuorillakin sukupolvilla on oikeus vaurastua