Monelle ensimmäinen asia, joka tulee mieleen Euroopan unionista, on jokin uusi asetus tai direktiivi, joka vaikuttaa ihmisten arkeen niin täällä Suomessa kuin muualla Euroopassa. Yksi legendaarisimmista esimerkeistä on kurkkujen muotoa käsittelevä asetus, joka säädettiin aikanaan laadunvalvontaa ajatellen. Kyseinen tapaus osoittaa, että EU on yhä liian tuntematon ja kaukaiseksi koettu taho, joka nähdään monesti vain regulaatiota lisäävänä byrokratiakoneistona. “Missä EU, siellä ongelma”-tyylinen retoriikka vieraannuttaa kansalaisia yhä enemmän siitä, mikä on EU:n todellinen tehtävä ja merkitys.
Varsinkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tarvitsemme Euroopan unionia kipeästi. Tarvitsemme yhteisön, jossa edistetään vapaata demokratiaa ja eurooppalaisia arvoja. Maailmanpolitiikan kuohuessa jäsenvaltiot voivat edistää yhteisiä asioita tehokkaammin suurena rintamana. Venäjä on käynyt yli kolme vuotta häikäilemätöntä hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja Yhdysvalloissa Trump tekee suuria uudistuksia, jotka vaikuttavat suoraan EU:hun. Asetetut tullitariffit syövät EU:n jo muutenkin heikentynyttä kilpailukykyä, mikä entisestään vaikeuttaa vientiä ja kaupankäyntiä Euroopan ulkopuolelle. EU on tärkeässä roolissa edistämässä koko alueen kauppa- ja diplomatiasuhteita eri puolille maailmaa – yhdessä olemme enemmän kuin erikseen.
On ymmärrettävä, että Suomella on pienestä koostaan huolimatta suuri rooli EU:ssa. Tästä saimme jälleen osoituksen viime viikolla Valenciassa, jossa Kokoomuksen eurooppalaisen puolueen EPP:n puoluekokous kokoontui yhteen ympäri Eurooppaa. Pääministeri Petteri Orpo valittiin suurimmalla äänimäärällä jatkokaudelle EPP:n varapuheenjohtajaksi. Taustakeskusteluissa korostui, kuinka etenkin turvallisuuspolitiikassa Suomen kokemuksia kuunnellaan. Kaikkialla Euroopassa ei koeta Venäjän aiheuttamaa uhkaa samalla tavalla kuin Suomessa. Juuri siksi meidän asiantuntemuksemme on tärkeää koko unionille. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki suomalaisesta tekemisestä Euroopan unionissa.
Kaikki tämä ei silti tarkoita, etteikö EU:n toimintaa kohtaan voi olla kriittinen. Euroopan unioni uhkaa ajoittain jäädä muun maailman jalkoihin hitaan päätöksenteon ja epäyhtenäisyyden takia. Globaalin valtataistelun maailmassa tähän ei kuitenkaan ole varaa. Hyvinkin erilaisilla kansakunnilla onkin nyt tuhannen taalan paikka löytää suurvaltakamppailun maailmassa järkevät yhteiset intressit, joita kohti tehdä työtä. Se on ainoa tapa siihen, että Eurooppa nähdään potentiaalisena toimijana maailmanpolitiikan pelikentällä myös muiden suurvaltojen silmissä.
On kuitenkin syytä muistaa, että EU on muutakin kuin suuren linjan geopolitiikkaa tai kritisoitua säännöstelyä. Unioni tarjoaa jäsenmaidensa kansalaisille merkittäviä etuja, joista voi olla ylpeä. Vapaa liikkuvuus helpottaa matkustamista niin työn kuin vapaa-ajan puitteissa ja eurooppalainen sairasvakuutuskortti edesauttaa hoitoonpääsyssä myös muualla kuin omassa kotimaassa. Korkeakouluopiskelijoiden on mahdollista kartoittaa kansainvälistä osaamista Erasmus-ohjelman vaihdon kautta.
Haastavat ajat korostavat sitä, miten tärkeä EU on Suomelle ja koko Euroopalle. Vapaus, liberaali demokratia ja oikeusvaltio vaativat puolustajansa, ja juuri sitä unioni on tässä ajassa. Eurooppa-päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan, mitä Eurooppa ja EU merkitsevät meille arjessa ja maailmassa.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Kirjoittajat:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
Emilia Junnila, Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja
Lisätietoa:
Henriina Rantala, puheenjohtaja
[email protected]
0443501507