Suomen syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna vain 1,25, mikä on matalin tilastointihistoriassa. Väestörakenne vinoutuu, huoltosuhde heikkenee ja eläkepaineet kasvavat. Keskustelu velloo usein voivottelun ympärillä: ”Miksi nuoret eivät hanki lapsia?”, mutta todellisiin ratkaisuihin tarttuminen jää puolitiehen. On tärkeää ensin tunnistaa tahattoman lapsettomuuden syyt ja sen jälkeen etsiä niihin konkreettisia ratkaisuja.
Yhdeksi syyksi syntyvyyden laskuun on nostettu nuorten aikuisten heikko tietoisuus hedelmällisyyden heikentymisestä 30 ikävuoden jälkeen. Vaikka monet muut syyt, kuten taloudellinen epävarmuus ja haasteet sopivan kumppanin löytämisessä lykkäävät perheen perustamista, on tärkeää, että nuoret aikuiset ovat tietoisia biologian asettamista reunaehdoista. Asia tulee nostaa selkeästi esiin jo kouluissa, korostaa liittohallituksen jäsen Mäkinen.
Toinen merkittäväksi koettu este lasten hankinnalle on taloudellinen epävarmuus. Työelämän sirpaloituminen ja heikot talouden kasvunäkymät luovat epävarmuutta taloudellisesta tilanteesta tulevaisuudessa ja esimerkiksi asuntolainan ottaminen saattaa tuntua kohtuuttomalta riskiltä. Kokoomusopiskelijat ehdottaakin taloudellisia panostuksia lapsiperheystävällisyyden tukemiseksi.
Lasten hankkiminen tulisi olla taloudellisesti mahdollista jo opintojen aikana ja siksi opintotuen huoltajakorotusta tulisi maksaa jatkossa jokaisesta opiskelijan lapsesta. Lisäksi lapsiperheiden etuuksia tulisi tarkastella uudelleen. Esimerkiksi perhevapaiden verovapaus voisi olla yksi keino tukea perheitä esimerkiksi tietyltä ajanjaksolta tai tulorajojen puitteissa. Lisäksi sairausperustaisuudesta tulisi luopua ja hedelmällisyyshoitojen Kela-korvaukset laajentaa koskemaan kaikkia perheitä.
Viimeinen mutta ei missään vähäisin este on yhteiskunnan suhtautuminen lasten hankintaan. Vanhemmuutta ei tulisi nähdä rasitteena, ei työelämässä eikä muualla yhteiskunnassa. Monet joutuvat odottamaan sopivaa hetkeä lapsien saamiselle, koska pelkäävät sen vaikuttavan uraansa. Perhevapaauudistus on ollut askel oikeaan suuntaan, sillä isien pitäessä suuremman osuuden vapaista paineet äitejä kohtaan vähenevät. Tämä vaatii kuitenkin myös yhteiskunnallista asennemuutosta, jotta molempia vanhempia kannustetaan tasapuolisesti perhevapaille. Vastuu ei voi jäädä yksin naisille.
Perheystävällisyyttä rakennetaan työpaikkojen lisäksi myös kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kunnat tekevät perhepolitiikkaa muun muassa tukemalla laadukasta varhaiskasvatusta, tarjoamalla perheille matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia sekä maksamalla kotihoidon tuen kuntalisää tai vauvarahaa. Varhaiskasvatusta tulee tarjota joustavasti, jotta työuran ja perhe-elämän yhdistäminen on mahdollista.
Syyt lapsettomuuteen ovat monisyiset eikä niihin ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Epävarmat työmarkkinat, taloudelliset huolet, asumisen kalleus ja vaikeus löytää sopiva kumppani vaikuttavat päätökseen.
“Syntyvyys on laskenut kaikissa kehittyneissä maissa, ja on tärkeää tunnistaa, että ihmisten toiveet lapsiluvun suhteen ovat muuttuneet. Ei myöskään ole valtion tehtävä ole patistaa ihmisiä hankkimaan lapsia. Meillä on kuitenkin merkittävästi tahatonta lapsettomuutta ja tilanteen korjaamiseksi tulee tarttua toimeen: yhteiskunnan tulee tarjota tukea, jotta mahdollisimman moni perhe kykenee saavuttamaan oman toiveensa perheen koosta”, päättää liiton puheenjohtaja Henriina Rantala.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
[email protected]
044 350 1507