Ruokajärjestelmä on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla, vaan lukuisten haasteiden edessä. Tällä hetkellä noin kolmasosa viljelyyn käytettävästä maa-alasta käytetään Suomessa rehukasvien viljelyyn, mikä rajoittaa mahdollisuuksia kasvattaa ihmisravinnoksi soveltuvia kasveja. Suomessa ruokajärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, jotta se vastaisi paremmin kestävyyden ja resurssitehokkuuden vaatimuksiin.
Kokoomusopiskelijat esittää, että Suomen maankäytön prioriteetteja on muutettava, jotta käytämme resurssit järkevästi. Suomessa maankäytön painopiste tulisi siirtää ensisijaisesti ihmisravinnoksi soveltuvien kasvien viljelyyn aina silloin, kun se on mahdollista. Tämä ei tarkoita kotieläintuotannon poistamista, vaan eläinten ruokkimista pääasiassa ylijäämillä, kuten elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivuvirroilla sekä nurmialueilla, joissa laiduntaminen on perusteltavissa monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
“On selvää, että alkutuotantomme vaatii uudistamista, sillä nykyisellään tuhlaamme resursseja. Tällä hetkellä noin kolmasosa Suomen maankäytöstä käytetään rehuviljojen kasvattamiseen, mikä heikentää mahdollisuuksia kasvattaa suoraan ihmisravinnoksi soveltuvia kasveja. Vaikka maa-alan käyttöä ohjattaisiin ihmisille parhaiten soveltuviin kasveihin, ihmisille soveltumatonta ylijäämää syntyy nykyisillä laatuvaatumuksilla runsaasti myös kotieläintuotantoon”, kommentoi kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala.
On myös tärkeää panostaa kasvinviljelyyn liittyvään teknologiaan sekä innovaatioihin, kuten palkokasvien monipuolisiin mahdollisuuksiin. Tämä on omiaan vahvistamaan myös huoltovarmuuttamme. Niin kansallisten kuin EU-tukijärjestelmien rooli on tässä kriittinen, sillä ne voivat ohjata tuotantoa kestävämpään suuntaan ja tukea viljelijöitä siirtymässä kohti ekologisempaa tuotantotapaa. Maankäytön prioriteettien muuttaminen mahdollistaa suomalaisen ruoan vientipotentiaalin paremman hyödyntämisen samalla parantaen ruokaturvaa.
“Resurssiviisaaseen ruokajärjestelmään kuuluu sekä monipuolinen kasvituotanto että kotieläintuotanto. Nykyisellään Suomen alkutuotannossa on mennyt jokin mönkään. Puhutaan ruokaturvan parantamisesta ja tärkeydestä, mutta samalla ollaan valmiita käyttämään kolmasosa maa-alasta rehujen viljelyyn. Maatalous on järkevää vain, jos se on taloudellisesti kannattavaa viljelijälle. Siksi EU:n tukijärjestelmä on uudistettava tukemaan kestävämpää maataloutta”, päättää puheenjohtaja Rantala.
Suomi ei voi jatkaa tällä tiellä. Meidän on muutettava maankäytön suuntaa, investoitava teknologiaan ja varmistettava, että ruokajärjestelmämme on kestävä ja omavarainen. Näin voimme taata tulevaisuuden ruokaturvan, vahvistaa vientipotentiaaliamme ja suojella ympäristöämme.