Keskusta, älä taivu kestävän talouden kustannuksella!

18 kynnyskysymystä

Eilen aamulla 23.5. Säätytalolta tiedotettiin, että hallitusneuvotteluissa on lyöty kättä päälle sote-uudistuksen maakuntamallista. Tarkoituksena on uudistaa soten hallintoa rakentamalla 18 itsehallintoon perustuvaa maakuntaa, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut pääosin julkisina. Todennäköinen maakuntavero valmistellaan parlamentaarisesti siten, että myös oppositiopuolueet pääsevät osallistumaan rahoituksen valmisteluun. Pääkaupunkiseudulle valmistellaan oma erillisratkaisunsa, mutta muiden suurien suomalaisten kaupunkien osalta tämä hallintouudistus tuntuu lähes märältä rätiltä kasvoille. Pääkaupunkivetoisuudesta on tulevaisuudessa laajennuttava yhä vahvemmin C21-vetoisemmaksi, sillä kaupungistumisen ilmiö on väistämätön ja siksi jokaisessa hallinnollisessa uudistuksessa tulisi miettiä tarkasti harkiten, että kuinka se palvelee kehittyvää, kansainvälistyvää Suomea, jossa jokainen kaupunki on merkittävä tekijä pienen maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Eduskuntavaaleissa historiallisen tappion kärsinyt keskusta on nyt hallitusneuvotteluissa saanut viimeinkin läpi maakuntamallinsa. Kestävästä tulevaisuudesta huolissaan olevia talousrealisteja ei tällä hetkellä hymyilytä, sillä hallitusneuvotteluissa rahakysymykset ovat olleet levällään kuin Jokisen eväät. Nyt keskustan viimein saadessaan kauan haaveilemansa maakuntamallin, on hyvin todennäköistä, että heille asetetusta kirstunvartijan roolista löysätään ja lehmänkauppoja tehdessä taivutaan tulevaisuuden kannalta äärimmäisten tärkeiden talouspoliittisten kysymysten äärellä. Aiemmin pelimerkit olivat keskustan pöydällä, koska Rinteelle keskustan menetys olisi tarkoittanut koko pakan leviämistä. Vihervasemmiston ja perussuomalaisten istuttaminen samaan neuvottelupöytään olisi ollut sula mahdottomuus ja kokoomuksen kanssa yhteistä säveltä talouspolitiikasta olisi tuskin löytynyt. Maakuntasovun löydyttyä ovat ohjat siirtyneet Rinteen käsiin ja odotettavissa voi olla mitä tahansa.

Näiden 18 kynnyskysymyksen edessä ei kuitenkaan saa unohtaa tosiasioita. Julkisen talouden tilanne on yhä mustana pilvenä yllämme ja tilanteen pahentuessa maksajina on erityisesti minun sukupolveni, mutta kärsijöinä meistä jokainen. Tulevan hallituksen tulee saada työllisyysaste nousemaan vähintään 75 prosenttiin sekä tasapainottaa julkinen talous, kuntatalous mukaan lukien, vuoteen 2023 mennessä. Näitä tavoitteita ei tulevalla hallituskaudella tulla saavuttamaan, mikäli rahoitus- ja verotuskysymyksissä löysätään tulevan maakuntamallin haavekuvat silmissä.

Niina Hämäläinen
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen