Merkittävä osa Suomessa sovelletusta lainsäädännöstä tulee nykyisin EU:sta tai sisältää kytköksen EU-säännöksiin. Silti EU-osaamisesta on kova pula. Suomalaisia tarvitaan kovaa tahtia lisää EU-urille, kun Suomen EU-jäsenyyden alussa aloittaneet virkamiehet jäävät pian eläkkeelle. Suomalaisten edustus vaikuttaa konkreettisesti maakohtaisten olosuhteiden huomioimiseen lainsäädännössä. Muun muassa maantieteestä johtuen Suomella on paitsi erityisiä intressejä myös erityistä osaamista tietyillä osa-alueilla, kuten logistiikassa, maanpuolustuksessa, metsäpolitiikassa, kiertotaloudessa ja puhtaan energian tuotannossa.
Silti EU on enemmän kuin lainsäädäntötehdas. Unioni muodostaa yhteismarkkinan, jonka peruspilareina ovat neljä perusvapautta: tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ilman tulleja tai erillisiä kauppasopimuksia. Vapaa liikkuvuus on muutakin kuin kohtuuhintaisia interrail-matkoja. Pitkälle edistyneet tieto- ja liikenneyhteydet ovat kotimaisten yritysten kannalta elinehto. Yksinkertaisten palveluiden ja kuluttajatuotteiden takana on pitkiä ja monimutkaisia kansainvälisiä arvoketjuja, jotka Suomen tapauksessa erityisesti EU mahdollistaa. Käytännössä EU siis avaa Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle ja sen yrityksille 450 miljoonan asukkaan markkinat. Sisämarkkinoiden tuoman taloudellisen hyödyn arvioidaan olevan Suomelle miljardeja euroja vuodessa.
EU:n päätöksenteossa kansalaisten valitsemalla parlamentilla on yhä suurempi rooli. Seuraavina vuosina EU:lla on valtavia haasteita, joihin parlamentin on myös otettava kantaa: Ukrainan tuki ja unionin laajeneminen, oikeusvaltiokehitys, globaali kilpailukyky, puolustusteollisuus, sisämarkkinoiden säännöt ja kehittäminen eikä vähäisimpänä yhä akuutimpi ilmastokriisi. Parlamentti on aktiivisesti ottanut ajettavakseen monia näistä teemoista.
Tarvitsemme konkreettisia toimia, joilla tuemme EU-osaamista ja kannustamme nuoria EU-urille. Suomi voisi ottaa oppia muista jäsenmaista esimerkiksi aktiivisen tuen tarjoamisessa unionin virkakokeisiin. Harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksista tulisi informoida jo toisella asteella ja yhä enemmän korkeakouluissa. Myös koulutustarjonnassa EU-opinnot ja EU-kytkennät tulisi ottaa paremmin huomioon, esimerkiksi yliopistoille yhteisen avoimen EU-kurssin muodossa. Suomi voisi tarjota stipendejä EU-virkamiesten huippuyliopistona tunnettuun College of Europeen, johon on viime vuosina hakeutunut yhä vähemmän suomalaisia. Tästä kokoomusopiskelijat on tehnyt aloitteen kokoomuksen puoluekokoukselle.
Äänestäminen eurovaaleissa on paras, ja vieläpä vaivaton tapa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU ja sen mukana Suomi kulkevat seuraavat vuodet. Äänestä siis ennakkoon vielä tänään tai virallisena vaalipäivänä sunnuntaina 9.6!
Omaa ehdokastamme Henriina Rantalaa voit äänestää numerolla 223!
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
0443501507