Vasemmistolainen utopia ajaa suomalaisen hyvinvointivaltion alas
Näköpiirissä on maailmantalouden voimakasta kasvua, mutta EU-komission synkkä ennuste ei anna aihetta juhlaan – Suomi on jäämässä pahnanpohjimmaiseksi ja talouskasvumme on yksi EU-maiden hitaimpia. Kasvumme jarruna ovat suomalaiseen yhteiskuntaan syvään uurtuneet rakenteelliset ongelmat sekä työvoiman heikko saatavuus.
Kestävä talouspolitiikka tunnustaa talouden realiteetit. Jos Suomi halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskuntana, täytyy tulevaisuuden pahenevasta kestävyysvajeesta aiheutuvat vaikutukset budjettiin ratkaista. Ei tarvitse olla kummoinen taloustieteilijä todetakseen, että Marinin hallituksen vastaus tähän ongelmaan on velanoton kiihdyttäminen. Vaikka talous kasvaa nopeimmin lähes 30 vuoteen, ei hallituksella ole pienintäkään aikomusta vahvistaa julkista talouttamme. Suomi ottaa lisää velkaa myös vahvan kasvun oloissa ja ensi vuoden budjettiesityksessä menokehystä rikotaan lähes miljardin verran.
Valtio ei voi jatkaa syömävelan kasvattamista ja sysätä hintalappua alati pienentyville tulevaisuuden sukupolville, joiden harteilla painaa jo veloista mustin, ilmastovelka, sekä ikäsidonnaisten menojen jatkuva kasvu. Velkaantumiskehitys on siis pysäytettävä tai joudumme todistamaan todellista hyvinvointivaltion alasajoa.
Yhteiskunnan rakenteet pitää uudistaa siten, että jokaisella ihmisellä on lähtökohdista riippumatta samanlaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Sellaiseen elämään, jossa ahkeruudesta palkitaan ja jossa kenenkään tausta ei määrittele elämässä menestymistä. Kestävän talouspolitiikan tekeminen on elinehto tämän saavuttamiselle, sillä esimerkiksi koulutusjärjestelmämme ja terveydenhuoltomme ylläpitäminen vaativat huomattavia taloudellisia panostuksia. Erityisesti työllisyyden nostaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta voimme rahoittaa tulevaisuudessa kasvavat hoivamenot.
Työikäisen väestön supistuessa emme voi tuudittautua työvoiman kasvuun vaan veropohjaa on laajennettava ja työnteon tuottavuus on saatava nousuun. Työllisyys ei myöskään nouse ainoastaan työttömien kannusteita muuttamalla, sillä työnhakijat eivät luo työpaikkoja, yritykset luovat.
On puhdasta matematiikkaa, että tulevaisuudessa yhä useamman suomalaisen on päästävä töihin ja yhä harvemman elettävä sosiaaliturvan varassa. Leikkauksiakin on tehtävä, vaikka vaalikentillä on lupailtu äänestäjille kaikenlaista hyvää. Valtiovarainministeriön esitys tieteestä ja tutkimuksesta leikkaamisesta on kuitenkin kaikkea muuta, kuin sitä mitä Suomi nyt kipeästi tarvitsee. Hyvinvointivaltio rahoitetaan kestävästi ainoastaan työnteolla – ilman rakenteellisia uudistuksia tällä vasemmistolaisella utopialla ajetaan hyvinvointivaltio ennen pitkää alas.
Muutamia keinoja alkuun pääsemiseksi:
• Lisätään julkisia TKI-panostuksia 100 miljoonaa joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
• Toteutetaan Kokoomuksen 30 keinoa yritysten ja yrittäjän uudelle alulle.
• Toteutetaan kestävän kasvun verouudistus. Siirretään verotuksen painopistettä työstä ja yrittämisestä päästöihin, haittoihin ja kulutukseen.
• Poistetaan asuntokaupan varainsiirtovero, eli “muuttovero”.
• Tehdään yli vaalikauden ulottuva ohjelma, jolla otetaan tuntuvia askelia kohti kokonaisveroasteen EU-keskiarvoa.
• Uudistetaan pirstaleinen sosiaaliturva.
• Korotetaan opintotuen tulorajoja 50 prosentilla
• Toteutetaan terapiatakuu
• Lakkautetaan kotihoidontuki ja edistetään siten naisten työllistymistä sekä palkkatasa-arvoa.
Niina Hämäläinen
Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja