Kannanotto 1.2.2018
Kokoomusopiskelijat: Ensimmäinen määräaikainen työsopimus voitava solmia ilman perusteltua syytä
Vuoden alussa voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisin keinoin työttömyyttä voidaan vähentää. Keskustelu on kuitenkin valitettavasti typistynyt opposition masinoimaan populistiseen pelotteluun. Piruja on maalailtu seinille ja huomenna aktiivimallin perumiseen pyrkivä lakko pysäyttää puoli Suomea.
Myös asiallista kritiikkiä aktiivimallia kohtaan on esitetty. Kokoomusopiskelijat pitää tärkeänä, että aktiivimallin käyttöönoton yhteydessä turvataan TE-keskuksille riittävät resurssit lisääntyvän työmäärän hoitamiseksi ja tarvittavien palveluiden järjestämiseksi. Hallitus onkin valtiovarainministeri Orpon suulla luvannut tähän tarkoitukseen kymmenien miljoonien eurojen lisäpanostuksia. Ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson jälkeen saamme tuloksia siitä, miten aktiivimalli on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Tavoitteena on 5000–12000 henkilötyövuoden lisäys.
– On äärimmäisen tärkeää, että maan hallitus jatkaa uudistusten tiellä ja mahdollisimman moni suomalainen pääsee töihin. Kun talous on kasvussa, aktivoinnin ohella on tärkeää kääriä hihat ja ryhtyä joustavoittamaan Suomen kankeita työmarkkinoita, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.
Vuonna 2016 työsopimuslakia muutettiin siten, että määräaikaisen työsopimuksen solmimista pitkäaikaistyöttömien kanssa helpotettiin osana muita työsopimuslakiin tehtyjä muutoksia. Muutoksilla hallitus pyrki laskemaan työllistämiskynnystä pk-yritysten osalta. Työsopimuslaki on mahdollistanut uudistusten jälkeen määräaikaisen työsopimuksen solmimisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman, että sopimuksen määräaikaisuudelle olisi perusteltu syy. Huomionarvoista onkin, että pitkäaikaistyöttömien määrä on tällä hallituskaudella laskenut huomattavasti.
Pitkäaikaistyöttömät ovat siis nykyisin poikkeus Suomen työlainsäädännön pääsääntöön, jonka mukaan työsopimuksen määräaikaisuus edellyttää aina perusteltua syytä. Muun muassa Ruotsissa, Tanskassa tai Itävallassa vastaavaa vaatimusta ei ole. Myöskään kansallisen sääntelymme taustalla oleva määräaikaista työtä koskeva direktiivi ei edellytä perustellun syyn olemassaoloa ensimmäistä määräaikaista työsopimusta solmittaessa.
– Esitämme, että perustellun syyn vaatimuksesta luovutaan ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen osalta, jolloin enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen voisi aina tehdä ilman erillistä perusteltua syytä, päättää puheenjohtaja Janika Takatalo.
Lisätietoja:
Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry
+358 44 982 04 65