Opintotukikeskustelu lähti aivan väärille raiteille, kun liioittelu leikkausten vaikutuksista ja pelottelu velkavankeudesta täytti sosiaalisen median. Leikkaukset ovat heikennyksiä, eikä tästä varmasti kukaan ole eri mieltä. Niiden tosiasiallinen taso ja vaikutukset eivät kuitenkaan ole niin valtavia kuin annetaan ymmärtää.
Lopullista mallia valmistellaan nyt kovaa vauhtia. Koemme tarpeelliseksi selventää muutamaan julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa kiertäviä väärinymmärryksiä ja ohjata keskustelua uudistuksen todellisiin kipupisteisiin – aiheisiin, jotka aidosti vaikuttavat opiskelijoiden elämään. Tuen käytettävyyteen ja kannustavuuteen liittyvien ongelmien korjaamiseen on nyt erinomainen mahdollisuus.
Lista ei varmasti ole kattava, mutta ainakin sillä päästään hyvään alkuun. Rohkaisemme kaikkia esittämään omia näkemyksiään opintotuen kehittämiseksi – huutelulla ja pelottelulla ei ratkaista mitään!
Lainan nostaminen on mahdollisuus, ei pakko
Opiskelijajärjestöt hokevat ahkerasti termejä ”velkavankeus” ja ”pakkolaina”. Kukaan ei kuitenkaan pakota opiskelijoita nostamaan lainaa. Lainan nostamisesta ja takaisinmaksusta voi sopia oman pankin kanssa erittäin joustavasti. Mahdollista on myös korvata opintolainalla vain opintorahan pienenemisestä aiheutuva osuus, eli 86 euroa tukikuukaudelta.
Keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle myös se tosiasia, että lainantakausta nostamalla opintotukeen tehdään historiallinen korotus. Se nostetaan pohjoismaisten verrokkimaidemme kanssa samalle tasolle. Mahdollisuudet kokoaikaiseen opiskeluun ja nopeampaan valmistumiseen paremmalla elintasolla paranevat, kun opiskelija saa mahdollisuuden lainata tulevaisuuden itseltään. Taloustilanteen parantuessa on opintolainahyvityksen tuntuvan korottamisen oltava ensimmäinen ministeriön listalla oleva toimenpide.
Lainapainoitteinen opintotuki ei heikennä koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa
Erityisesti opiskelijoiden etujärjestöjen käyttämä yleinen argumentti on, että opintorahapainotteinen tuki on vähentänyt koulutuksen periytyvyyttä, ja tämän vuoksi lainapainoitteisuus voisi sulkea pienituloisten perheiden lapsia korkeakoulutuksen ulkopuolelle.
Roope Uusitalon raportissa (s. 25-35) opintotuen uudistamiseksi selvitettiin kattavasti opintotukijärjestelmän vaikutus koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoon. Uusitalon selvityksen mukaan tutkimus ei anna viitteitä siitä, että opintotuen lainapainotteisuus heikentäisi koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa. Selvityksessä ei löydetty merkittäviä eroja lainanottohalukkuuteen, kun verrattiin opintolainaa ottaneiden korkeakouluopiskelijoiden osuutta vanhempien tulokvintiilin mukaan. Aineisto ei siis osoittanut, että pienituloisista perheistä tulevat lapset eivät uskaltaisi nostaa lainaa, ja eivät siksi hakeutuisi korkeakouluopintoihin.
Myöskään abiturienttien lainanottohalukkuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun heidän vastauksiaan verrattiin vanhempien koulutustaustan mukaan (kuvio).
Pohjoismaisessa vertailussa voitiin todeta, että opintolainaan perustuva opintotukijärjestelmä ei ole ainakaan vähentänyt koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa opintolainaa suosivissa Norjassa ja Ruotsissa verrattuna Suomeen ja Tanskaan, joissa on käytössä opintorahapainoitteinen tuki. Uusitalon ehdottamassa mallissa opintotuen lainapainoitteisuus asettuisi lähelle Ruotsin tasoa.
Opiskelijat ohjattava elämäntilanteen mukaisen tuen piiriin
Opintotuen suurimpia yksittäisiä ongelmia on, että elämäntilanteen tai muun syyn vuoksi opinnot eivät etene, mutta tästä huolimatta opintotuella eläminen jatkuu. Tukikuukausien käyttäminen muuhun elämäntilanteeseen kuin opintojen edistämiseen heikentää mahdollisuuksia opiskella opintotuen turvin tulevaisuudessa. Pahimmillaan koko opintojen aikainen kuukausien suhde saavutettuihin opintopisteisiin kasvaa niin isoksi, että koko tuki lakkautetaan. Opintojen etenemisen seurantaa tehdään vain vuosittain, jolloin on myös vaikeampi seurata, millaisissa tilanteissa opintotukea nostetaan.
Tukemalla opiskelijoita ja riittävällä opintojen ohjauksella voidaan kuitenkin tehdä paljon. Heti opintojen alussa orientaatioiden aikana on varattava riittävästi aikaa opintotukijärjestelmän kattavaan perehtymiseen. Kelan tiedotuksella ja säännöllisellä kontaktilla opiskelijaan voidaan ohjata opiskelijoita oikean tukimuodon piiriin. Siirtyminen tehokkaasti oikean tukimuodon piiriin pelastaa monelta ongelmalta tulevaisuudessa.
Tulossopimusneuvotteluissa ministeriön on vaadittava yliopistoilta konkreettisia suunnitelmia ja takuuta sille, että opiskelijoiden tukipalvelut huomioidaan kunnolla. Kannustamme myös opiskelijoiden edunvalvojia ohjaamaan tarmokasta edunvalvontaenergiaa oman korkeakoulun suuntaan, jotta palvelut saadaan kuntoon. Korkeakoulujen hallinnon ja tukiorganisaatioiden on kannettava vastuunsa.
Vaikeuksista kärsivillä oltava mahdollisuus lisäkuukausiin ja opintolainahyvitykseen oikeuttavan ajan pidennykseen
Välillä elämäntilanne voi muuttua eikä opintoja yksinkertaisesti saa edistettyä, vaikka kuinka kovasti tahtoisi. Ymmärrämme monien ihmisten huolen siitä mitä käy, jos elämä heittelee, eikä annettuja tavoitteita pysty saavuttamaan. Järjestelmä tarvitseekin joustavuutta yksilöllisiä elämäntilanteiden muutoksia varten.
Jos opintojen etenemisen hidastumiselle on jokin hyväksyttävä syy, pitäisi harkinnanvaraisia lisäkuukausia olla aina saatavilla. Jos pätevä syy on todettu, tulisi tämän vaikuttaa myös opintolainahyvitykseen. Tällöin myös ongelmista kärsineiden on mahdollisuus opintojen etenemisen vauhdittamisen kannustimeen. Näillä muutoksilla voisimme poistaa paljon ikävää epävarmuutta opinnoista samalla, kun kannustavuus säilyy.
Opintotuen palauttamiskierteeseen on saatava joustoa
Välillä tulorajat tarkankin laskemisen jälkeen ylittyvät. Tällöin postiluukusta ilmestyy Kelan kirje vaatien liikaa maksettuja tukia pian takaisin. Usein nämä tuet joudutaan maksamaan takaisin joko seuraavilla tuilla tai jopa lainarahalla, minkä seurauksena toimeentulon taso putoaa. Tämä saattaa pakottaa tekemään lisää töitä, joka edelleen johtaa tulorajojen ylittymiseen ja negatiivinen kierre on valmis.
Ikävästä kierteestä voidaan päästä pois pienellä toimintatapojen muutoksella. Kelan kanssa tulisi voida sopia joustavasti tukikuukausien takaisinmaksusta elämäntilanteen mukaan. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus hypätä pois kierteestä ja maksaa tuet takaisin myöhemmin – sitten kun oma taloustilanne sen sallii. Samalla 15 prosentin perintökorko palautettavissa tuissa on välittömästi puolitettava 7,5 prosenttiin.
Voitte olla varmoja siitä, että me emme olisi näitä leikkauksia valinneet. Leikkaukset kuitenkin toteutetaan huolimatta siitä halusimmeko vai emme. Tällöin on vastuullista osallistua niiden toteuttamiseen, jotta omat näkemykset eivät jää huomiotta.
Ongelmien luettelointi on helppoa, mutta se ei ratkaise mitään. Nuorten pelottelu ikuisella velkavankeudella ja tyhjän päälle heittämisellä puolestaan on yksiselitteisesti väärin. Kannustammekin kaikkia esittämään ongelmien sijaan ratkaisuja!
-Kokoomusopiskelijoiden liittohallitus