Kokoomusopiskelijat kannattavat neuvotteluja SYL:n liittokokouksessa

Kokoomusopiskelijat kannattavat neuvotteluja SYL:n liittokokouksessa

Ylioppilasliikkeessä on virinnyt keskustelua Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL liittokokouksen liittohallituksen valinnoista. Valintoihin liittyen useat ryhmät ovat kannattaneet neuvotteluista luopumista erilaisilla argumenteilla demokraattisuudesta avoimuuteen.

Ymmärrämme hyvin huolen demokratian toteutumisesta SYL:n liittokokouksessa. Me kokoomusopiskelijat olemme käyneet asiasta paljon keskustelua kuluneen vuoden aikana. Yhteisten pohdintojen perusteella olemme päätyneet kannattamaan neuvotteluja. 

Neuvottelujen yksi hyvistä puolista on ehdottomasti se, että niiden avulla voidaan mahdollistaa alueellisesti tasapainoinen ja osaamiseltaan sekä taustoiltaan monipuolinen hallitus. Liittohallitusvalinnoista neuvottelut mahdollistavat siis sen, että valittaviksi hallituksen jäseniksi pääsisi myös pienemmistä ylioppilaskunnista osaajia. Neuvottelemalla voidaan myös huolehtia siitä että hallituksen jäsenten erityisosaaminen on toisiaan tukevaa, eikä päällekkäistä. On arvokasta ja tärkeää, että jokaisesta hallituksesta löytyisi sekä koulutuspolitiikan huippuosaaja kuin kansainvälisten asioiden asiantuntija ja että nämä asiantuntijat ovat eri puolilta maata ja vaihtelevista taustoista. Delegaattien äänestäessä vapaasti siirtyisi hallituspaikkoja enemmän isoille ylioppilaskunnille ja hallitukseen valikoituisi helposti myös vähemmän moninaisempi kokoonpano. 

Neuvottelut myös antavat delegaatiolle mahdollisuuden käyttää sen edustajistovaaleissa hankkima valta täysimääräisesti. Mikäli delegaatio kokee että se ei halua antaa omia ääniään neuvottelijansa haltuun, on järkevää jättäytyä neuvottelujen ulkopuolelle. Mikäli neuvottelukunnalla on kuitenkin halu neuvotella ja se uskoo neuvottelijansa osaamiseen, olisi neuvottelemattomuus omalla työllä ja vaivannäöllä hankitun vaikutusvallan heittämistä hukkaan.

Peliteoreettisesti neuvotteluista luopuminen synnyttää myös valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saavat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin. Neuvottelukuntien välinen sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi vain tämän suhteellisen edun kaikista verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti. Tämä siirtäisi neuvottelut vain pois näkyvistä ja tekisi niistä satunnaisemmat. Neuvottelujen syntyminen on käytännössä väistämätöntä: Kaksiksin neuvottelevaa delegaattia voivat kasvattaa suhteellista valtaansa liittokokouksessa sopimalla äänestyspäätöksestään etukäteen ja se ei olisi reilua tai oikeudenmukaista liittokokouskulttuuria.  Avoimet neuvottelut sen sijaan mahdollistavat niissä ilmenevien epäkohtien kritisoinnin ja korjaamisen. 

Kunnioitamme ja arvostamme jokaisen neuvottelukunnan mahdollisuutta tehdä oma arvionsa halukkuudestaan neuvotella ja toimia sen mukaan. Neuvottelukulttuurissa on kuitenkin paljon hyvää ja siinä on tapahtunut selkeää kehitystä. Me Kokoomusopiskelijoissa uskomme siihen, että neuvottelut ovat prosessi, jota tulee kehittää ehdokkaille inhimillisempään ja liittokokousdelegaateille avoimempaan suuntaan, sen me voimme tehdä yhdessä. Neuvottelut ovat kuitenkin merkittävä osa normaalia poliittista päätöksentekoa, jossa voidaan ottaa paremmin huomioon liittohallituksen tarkoituksenmukainen ja monipuolinen kokoonpano sekä taataan hakijoiden yhdenvertaisuus.

Lisätietoja:

Juuso Mankonen
Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja
+358 40 143 6330
juuso.mankonen(at)kokoomusopiskelijat.fi