Hallitus, antakaa nuorille mahdollisuus onnellisuuteen
Syksy lähestyy ja koronatartuntaluvut nousevat. Tilanteessa on jotain kovin tuttua. Jo neljännestä lukukaudesta putkeen kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa, näyttää tulevan viruksen ja rajoitusten runtelema. Suomi listattiin keväällä neljättä vuotta peräkkäin YK:n teettämässä Maailman onnellisuusraportissa (World Happiness Report) onnellisimmaksi maaksi. Onnellisuusindeksin lukema ja sijoitus syntyvät operationalisoimalla kuudesta eri mittarista: bruttokansantuotteesta, elinajan odotteesta, materiaalisesta hyvinvoinnista, yhteisön tuesta, vapaudesta ja korruptiosta. YK:n raportti ei siis itse asiassa mittaa onnellisuutta, vaan materiaalista ja lainsäädännöllistä mahdollisuutta onnellisuuteen. Ihminen on olentona moniuloitteisempi.
Tulos ei siten anna syytä tuudittautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Onnellisuutta on vaikea, ellei mahdoton mitata yksiselitteisesti, mutta huolestuttava merkki sen puutteesta on käynnissä oleva mielenterveyskriisi. Karua kuvaa tilanteesta maalaavat jo pelkästään THL:n viimeisimpien mielenterveysaiheisten tiedotteiden otsikot: ”Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana.” ”Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana.” ”Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleet korkeakouluopiskelijoita.” ”Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia.”
Terveydenhuollon kapasiteetin kantokyky on ollut lähtökohta pandemian hallinnalle. Tartunnat ovat etenkin delta-variantin vuoksi lisääntyneet viime aikoina voimakkaasti, mutta toisaalta yhä suurempi osa väestöstä on saanut jo yhden tai kaksi rokoteannosta. Tilanne asettaa Suomen hallitukselle suuren vastuun huolehtia siitä, että rajoitustoimet ovat oikeasuhtaisia ja kohdistettuja. Nuorten liikunta- ja muut harrastukset sekä läsnäoloon perustuva opiskelu on priorisoitava toisena virussyksynä. Varmuuden vuoksi sulkemisella ja rajoittamisella murskataan nuorten viimeinenkin toivo henkisestä elpymisestä syksyn aikana. Yksinäisyys on pandemia, johon yksikään rokote ei pysty. Pyydämme hallitusta päätöksiä tehdessään muistamaan, että mielenterveyspommi tikittää taustalla yhä kiivaammin.
Eero Heikkilä
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja