Kokoomuksen Kalajoen puoluekokoukseen 10.-12.6.2022 lähetettiin 241 aloitetta eri politiikan osa-alueilta. Aloitteilla jäsenyhdistykset, piirit ja liitot voivat vaikuttaa suoraan kokoomuksen linjaan ja käydä sisäistä keskustelua. Puoluekokouksesta yhdeksän aloitetta siirtyi käsittelemättöminä puoluevaltuustolle. Kokoomuksen jäsenliitot haluavat osoittaa huolensa nykyisen kokousmenettelytapajärjestyksen aiheuttamasta demokratiavajeesta.
Yhdeksän aloitetta jäi käsittelemättä kokonaan puoluekokouksessa ja aloitteet siirtyvät puoluevaltuuston käsittelyyn. Ongelmallista on, että puoluekokouksessa ei ollut mahdollisuutta tehdä muutosesityksiä jäljelle jääneisiin aloitteisiin tai käydä niistä keskustelua. Toimintatapa on tuttu edellisistä puoluekokouksista. Aloitekäsittely päätettiin lopettaa sunnuntaina 15 minuuttia ennen kokouksen päättymistä.
”Esitin perjantaina aloitteiden käsittelyyn muutosta, joka olisi taannut sen, että aloitteista äänestetään heti keskustelun jälkeen. Tuo menettely alleviivaisi jäsendemokratiaa ja kokousedustajien tuoreessa muistissa olisi aloitteesta käyty keskustelu. Nyt kokousedustajat ovat jossain aivan muualla kuin kokoussalissa kokouksen ajan ja aloitteiden käsittely tuntuu olevan yhdentekevää”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino muistuttaa.
Jäsendemokratian kannalta haitallista oli erityisesti, ettei puoluekokous ehtinyt äänestää aloitteista lainkaan. Vastaavien tilanteiden toistuminen voi rapauttaa puoluedemokraattisen järjestelmämme uskottavuutta, sillä puoluekokousedustajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi mahdollisuutta vaikuttaa puolueen toimintaan ja linjoihin. Näitä mahdollisuuksia on tärkeää nyt lisätä.
“Yhdistysten aloiteoikeus on tärkeä jäsendemokratian väline puoluekokouksessa. Jos aloitteita ei ehditä kokouksessa käsittelemään, on syytä pohtia aloitteiden käsittelymenettelyä tai uudistaa puoluekokouksen vaikuttamista muutoin. Puolueen linjoista on tärkeää käydä avointa keskustelua ja se on juuri tuon aloitekäsittelyn tarkoitus”, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen toteaa.
Kokoomusnuoret ovat esittäneet vaihtoehtoista menettelytapaa jo Turun puoluekokouksessa 2018 sekä Porin puoluekokouksessa 2020. Esityksen mukaan aloitteista äänestettäisiin jokaisen aloitteen keskusteluosuuden jälkeen. Näin varmistettaisiin, että mahdollisimman moni aloite saisi keskustelun lisäksi arvoisensa päätöksen, eli kannan puolueen ylimmältä päättävältä elimeltä.
Yksi mahdollisuus puoluekokousmenettelyn tehostamiseksi olisi myös siirtyminen nykymallisesta aloitejärjestelmästä tavoiteohjelmamuotoiseen malliin. Tämä mahdollistaisi linjakeskustelun muutos-, lisäys- ja poistoesityksillä. Tässäkin järjestelmässä äänestykset muutoksista olisi välttämätöntä käydä heti ehdotuspuheenvuorojen yhteydessä.
”Tekemällä aloitteita jäsenyhdistykset ja piirit voivat vaikuttaa Kokoomuksen linjaan ja toimintaan, jonka johdosta ne ovat tärkeä osa vaikuttamistyötä. Tämän vuoksi pidän tarkoituksenmukaisena ja aloitteiden painoarvoa lisäävänä menettelyä, jossa tarvittavat äänestykset suoritettaisiin välittömästi aloitteesta käydyn keskustelun jälkeen, kun esitetyt näkemykset olisivat tuoreessa muistissa ja samalla ehkäistäisiin ns. tyhjän salin ongelma. Menettelytavan muutos tulee kuitenkin olla tiedossa hyvissä ajoin ennen puoluekokousta, jotta se on äänivaltaisten edustajien tiedossa.”, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen toteaa.
Koska vaihtoehtoja tämänhetkiseen menettelytapaan on, emme voi jäädä vanhaan malliin vain perinteiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Kokoomus on uudistuva tulevaisuuspuolue, joten myös sen puoluekokouksen menettelyä tulee kehittää tavoitteiden mukaisesti.
”Porin ja Kalajoen puoluekokoukset ovat selviä osoituksia siitä, ettei nykyinen tapa käsitellä aloitteita toimi. Aloitekäsittelyn ongelmat on nähty useassa puoluekokouksessa, joten vaadimme, että me kykypuolueena kehitämme toimintaamme siten, ettei vastaavanlaiset jäsendemokratiaa halventavat tilanteet toistu”, päättävät puheenjohtajat.
Lisätietoja:
Nea Nättinen, puheenjohtaja
[email protected]