Sosiaalista mediaa selatessani silmiini pisti Verohallinnon rekrytointi-ilmoitus, jossa lausuttiin seuraavasti: ”80 veroasiantuntijan vakituista virkaa auki. Sinä uran alussa tai opintojen loppuvaiheilla oleva KTM/HTM/OTM, tule meille kehittymään…”
Uteliaisuuttani kysyin, että ovatko myös YAMKin käyneet tervetulleita heille töihin, vaikka he luettelevat vain yliopistotutkinnot hakukelpoisiksi koulutuksiksi. Vastaus on kyllä. Kysymys kuuluukin; Miksei työnhakuilmoituksen tehnyt henkilö kokenut tarvetta ilmoittaa siitä? Sen sijaan hän halusi luetella kolme eri tutkintoa riittäviksi pätevyyksiksi.
Sama ongelma toistuu useiden eri työpaikkailmoitusten kohdalla. Eritoten valtion virkamiestehtävien hakuilmoituksissa, vaikka myös Suomen laki velvoittaa julkisia virkoja olla tekemättä eroa maisteri- ja YAMK-tutkinnon välillä. Tutkintojen tulisi olla samanarvoisia ja antavat saman kelpoisuuden.
Tänä päivänä noin joka viides maisteritasoinen tutkinto suoritetaan ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2002 kokeiluluvalla käynnistynyt YAMK-tutkinto on määrältään lähes kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tänä päivänä valmistuneiden määrä koko maassa on yli 30 000. YAMK-tutkinnot tunnetaan työmarkkinoilla jo kohtalaisesti, mutta edelleen nimike aiheuttaa epäselvyyttä.
Avoimia työpaikkoja selatessa työnantajat luettelevat usein vain yliopiston maisteri- tutkinnon riittäväksi hakukelpoisuudeksi, vaikka termi ”ylempi korkeakoulutus” pitää sisällään sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Kysymyksenä siis on, että johtuuko se, että YAMK-tutkintoja ei mainita hakukelpoisiksi tutkinnon arvon vähättelystä, vai vähäisestä tunnettavuudesta. Onko ongelma siis siinä, ettei tietoa ole välitetty tarpeeksi työelämään, vai onko tieto jo saatavilla, mutta arvoa ei silti tunnusteta?
Pohdintaa herättää myös se, että korottaisiko YAMK-tutkinnon arvoa ja tietoisuutta työmarkkinoilla maisteri-nimikkeen käyttöönotto? Muissa Euroopan maissa YAMK-tutkinnot ovat jo nimettyinä maisterin tutkinnoiksi ja suomalaisetkin tutkinnot ovat englanniksi master-tutkintoja. Maisteri-nimikkeen käyttöönotto aiheuttaa kuitenkin ristiriitaisia keskusteluja siitä, että lisääkö se selkeyttä vai epäselvyyttä työmarkkinoilla.
Suoraa vastausta siihen, että kuinka lisäämme YAMK-tutkintojen arvoa ja tunnettavuutta työmarkkinoilla ei vielä ole. Kannustamme kuitenkin jokaista työnantajaa käyttämään termiä ”työhön soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa”, kun kyseistä koulutustasoa vaaditaan.
Hanna Ojaniemi, Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen