Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmämme perustuu ideaan, jossa tuote valmistetaan, käytetään ja heitetään roskiin. Vanha tapa ylläpitää markkinataloutta ei kuitenkaan ole ikinä ollut kestävä. Kiertotalouteen siirtyminen on yksi sukupolvemme tärkeimmistä tehtävistä. Kertakäyttöaikakausi on jätettävä lopullisesti taakse.
Kiertotalous ei ole vain jätteen ja materiaalin kierrätystä, niin kuin usein pinttyneesti ajatellaan. Esimerkiksi uusiokäytön ja korjauksen mahdollistaminen vaatii kunnianhimoista lainsäädäntöä sekä samalla kuluttajien käyttäytymisen ohjaamista. Kiertotalous on paitsi ympäristön kannalta, myös talouden ja koko ihmiskunnan hengissä selviämisen kannalta välttämätöntä. Luonnonvarat hupenevat, mikä aiheuttaa pulaa raaka-aineista.
”Siirtyminen kiertotalouteen pitäisi nähdä ilmastonmuutoksen parhaana hillitsijänä. Poliitikkojen keskuudessa riittää paljon puhetta, mutta aktiiviset teot uupuvat tai niistä puuttuu kunnianhimo. Lineaarisen talousjärjestelmän ylläpitäminen on lopulta putkinäköistä, tulevilta sukupolvilta varastamista. On aika ymmärtää tämä ja tehdä rohkeita uudistuksia”, linjaa Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala.
Suomi on nimittäin asettanut tavoitteekseen luoda kiertotaloudesta uuden talouden pohja vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii verotuksen painopisteen siirtämistä luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Verotus on kuitenkin vain yksi osa suurta kokonaisuutta: panostetaan raaka-aineiden pidempään kiertokulkuun, hyödynnetään teollisuuden sivuvirrat ja mikä tärkeintä, ohjataan kestävämpään kulutuskäyttäytymiseen.
Kiertotalous on myös kilpailukykykysymys. Suomalainen öljynjalostusyhtiö Neste päätti loppuvuodesta Porvoon öljynjalostamon muuttamisesta johtavaksi uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi. Julkiset investoinnit on tärkeä ohjata kiertotalouden edistämiseen ympäristön tuhoa ohjaavien toimien sijaan. Tässäkin tapauksessa investointien lisäksi korostuu etenkin päätöksiä ohjaavan lainsäädännön merkitys, joka kannustaa yrityksiä tekemään enemmän.
”Suomen kannalta merkittäviä kiertotalouteen liittyviä päätöksiä tehdään etenkin EU:n tasolla. Se, jos jokin, korostaa esimerkiksi EU-vaalien tärkeyttä tulevien sukupolvien edunvalvonnan kannalta. Kiertotalouden edistäminen on nimittäin yksi tärkeimmistä ylisukupolvisen politiikan kysymyksistä”, päättää Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Henriina Rantala.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
044 350 1507