Helmikuun alussa monet SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot laittavat Suomen kiinni. Tehtaat pysähtyvät, yrittäjät taistelevat kauppojen auki pysymisestä, lentokoneet ja bussit eivät liiku, päiväkodit ovat kiinni ja vienti ulkomaille seisahtuu. Ammattiyhdistysliike vastustaa poliittisilla lakoilla hallituksen työmarkkinauudistuksia, mutta Hakaniemestä kukaan ei ole selkeästi ilmaissut, millä muutoksilla nämä lakot voitaisiin välttää. Petteri Orpon hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset, kuten paikallisen sopimisen lisääminen, poliittisten työtaisteluiden kestojen rajoittaminen, sekä vientivetoisen työmarkkinamallin ajaminen ovat välttämättömiä jatkuvasti velkaantuvan Suomen kansantalouden pelastamiseksi.
“Hallituksen lista työmarkkinauudistuksista on pitkä, mutta ehdottoman tarpeellinen. Suomen kilpailukyky laahaa ja taloutemme on taantumassa. Näitä uudistuksia on kaivattu vuosia, sillä etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille uuden työntekijän palkkaaminen on aina suuri riski. Kaavaillut uudistukset joustavoittavat ja rohkaisevat työnantajia tarjoamaan lisää töitä, mistä hyötyvät loppupelissä kaikki. Ay-liikkeellä on ollut monta kertaa mahdollisuus tulla kolmikantaneuvotteluissa vastaan. Nyt he ovat itse lähteneet jälleen neuvottelupöydästä ja lakon hintalapuksi tulee satoja miljoonia euroja. Miten tämän maan talous voi koskaan uudistua, jos tällaisista sinällään pienistä työmarkkinauudistuksista seuraa aina yhteiskunnan halvaannuttaminen?” kysyy liittohallituksen jäsen Annu Jaakkola.
Valtaosassa maista poliittiset työtaistelut ovat lailla kiellettyjä, tai vähintäänkin kestoltaan ja laajuuksiltaan hyvin rajoitettuja. Työajalla tapahtuva lakkoilu hallitusta vastaan on palkansaajajärjestöjen ase poliittisia päätöksentekijöitä vastaan, ei keino vaikuttaa työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimusneuvotteluiden aikaiset työtaistelut ovat oikeutettuja, mutta Kokoomusopiskelijat pitää vastuuttomana harjoittaa työajalla poliittista aktivismia. Lakkoilun aika on vapaa-ajalla, ei työajalla.
“Onkin suorastaan demokratian irvikuva, että vaaleilla valittua hallitusta ja sen työmarkkinauudistuksia vastaan järjestetään poliittisia lakkoja. Poliittisia päättäjiä vastaan suunnatuissa poliittisissa lakoissa ei edes ole kyse lakoista, joilla pyritään vaikuttamaan työehtosopimusneuvotteluihin, vaan yrityksestä vesittää demokraattisesti valitun hallituksen ja eduskunnan välttämättömät työmarkkinauudistukset. Poliittisten “lakkojen” tarkoitus on vesittää esimerkiksi vientivetoinen työmarkkinamalli, joka olisi erityisesti tärkeä vientiyritysten kilpailukyvylle. Malli on toiminut erinomaisesti esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa. Hakaniemen ay-pomojen satojen miljoonien eurojen lasku osoittaa paitsi ay-liikkeen välinpitämättömyyden Suomen kansantalouden kannalta, myös sen hätähuudon alati supistuvaa jäsenmäärää kohtaan”, kritisoi liittohallituksen jäsen Mikko Nieminen.
Lisätietoja:
Henriina Rantala, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja
044 350 1507