Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) on todennut haluavansa muuttaa linjaa korkeakoulupolitiikassa. Jo 2019, nykyisen hallituskoalition aloittaessa, siirryttiin keskitetystä hajautettuun korkeakoulupolitiikkaan. Useiden tiedeyhteisön edustajien mukaan hajauttaminen on väärä suunta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston emerituskanslerin ja Åbo Akademin hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan yliopistot ovat sitoutuneet profiloitumiseen, johon suuntan niitä on pitkään ohjattu, ja “on voimavarojen tuhlausta, jos monia asioita on liian monessa paikassa”. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teerin mukaan päällekkäisyyksiä tulisi purkaa niin yliopistojen väliltä kuin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken.
Suomessa on yhteensä 14 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua, joiden lisäksi on kuusi yliopistokeskusta Porissa, Lahdessa, Mikkelissä, Seinäjoella, Kokkolassa ja Kajaanissa. Väkilukuun suhteutettuna määrä on noin kaksinkertainen määrä korkeakouluja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kokoomusopiskelijoiden liittokokouksen viime viikonloppuna hyväksymän uuden tavoiteohjelma mukaan Suomen hajanaista korkeakoulukenttää tulisi järkevöittää ja korkeakoulujen hallittuun yhdistymiseen tulisi kannustaa synergiaetujen saavuttamiseksi.
“Ehdimme vasta hiljattain pöyristyä Kurvisen avauksesta harvaan asutulle seudulle muuttavien opintolainahyvityksistä. Keskusta on tiedeministerin salkkunsa kanssa jälleen kuin pukki kaalimaan vartijana. Suomalaisen korkeakoulutuksen tavoite ei ole olla vain alue- ja hajauttamispolitiikalle alisteinen työkalu, jolla voidaan lisätä keinotekoisesti joidenkin alueiden elinvoimaa. Korkeakoulutuksen tarkoitus on ensinnäkin mahdollistaa pienen kansakuntamme menestys kouluttamalla tänne osaajia tieteen ja työelämän kentille. Toisaalta sen tehtävä on myös sivistyksellinen. Hajauttamisen sijaan Suomi tarvitsee vahvempaa korkeakoulujen profiloitumista ja osaamisen keskittämistä laadukkaan tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen takaamiseksi”, jyrähtää Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja Eero Heikkilä.
“Keskustan johdolla rajallisia korkeakoulutuksen resursseja halutaan ennestään hajauttaa jo valmiiksi haulikon ammutun näköisellä korkeakoulukentällä. Korkeakoulut eivät ole alueita varten, ne ovat aivan ensisijaisesti laadukasta tiedettä, tutkimusta ja koulutusta varten. Me emme hyväksy sitä, että ikäluokkien pienentyessä rajallisia resursseja roiskitaan ympäri Suomen ja tiedeministerin suulla suunnitellaan “miniyliopistoja” Suomeen. Mikäli keskustalaista tiedeministeriä kiinnostaa korkeakoulutuksen laatu, ei Suomeen tule lisätä enää yhtäkään yliopistoa tai ammattikorkeakoulua, vaan päällekkäisyyksiä pitää nimenomaan karsia”, päättää Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja Niina Hämäläinen.
Lisätiedot:
Niina Hämäläinen, vt. puheenjohtaja
niina.hamalainen(at)kokoomusopiskelijat.fi
Eero Heikkilä, varapuheenjohtaja
eero.heikkila(at)kokoomusopiskelijat.fi