Kokoomuksen jäsenliittojen puheenjohtajat: Seksuaalisen häirinnän torjunnassa teot eivät vastaa puheita

Kokoomusnaisten, Kokoomusnuorten ja Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajat ovat huolissaan seksuaalisen häirinnän kulttuurista ja lisääntymisestä yhteiskunnassamme. Häirinnän kokeminen on surullisen yleistä – UN Women Suomen kyselyn mukaan lähes jokainen suomalaisnainen on kokenut sitä elämänsä aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan toisella asteella opiskelevista tytöistä lähes puolet ja pojistakin vajaa 10% on kokenut seksuaalista ehdottelua tai häirintää.  

”Nämä tulokset ovat järkyttäviä ja osoitus siitä, että asialle on tehtävä jotain. Ei ole oikein, että takapuolelle läpsäistään ohimennen tai ravintolassa kouritaan. Fyysisen koskettelun lisäksi seksuaalista häirintää on yhtä lailla perään huuteleminen kadulla ja ei-toivottujen seksuaalisten viestien lähettely. Seksuaalinen häirintä on paitsi tuomittavaa, myös rikos”, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen toteaa.

Jäsenliitot peräänkuuluttavat kaikkien seksuaalisen häirinnän muotojen tunnistamista ja riittäviä toimia häirinnän lopettamiseksi. Merkittävä ongelma liittyy siihen, että häirintätapauksiin ei suhtauduta yhteiskunnassamme niiden edellyttämällä vakavuudella. Vaikka kysyttäessä suurin osa ihmisistä tuomitsee seksuaalisen häirinnän, on käytännön toimenpiteisiin ryhtyminen kuitenkin usein puutteellista, kuten useampi julkisuudessa ollut tapaus osoittaa.

”Kaikenlaiselle seksuaaliselle häirinnälle on yhteiskunnassamme tultava loppu. Meidän jokaisen tulee torjua häirintää niin kouluissa, harrastuksissa kuin työelämässä ja politiikassakin. On tärkeää, että luodaan erilaisia rakenteita häirinnän tunnistamiseksi ja torjumiseksi, Kokoomusnuorissa meillä esimerkiksi on käytössä häirintäyhdyshenkilö-malli, jolla huolehditaan turvallisuudesta ja mahdollistetaan väylä häirintään puuttumiseen”, sanoo Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.

Häirintätapauksia on viime vuosina tullut esiin erityisesti politiikan, urheilun ja kulttuurin aloilla. Oman yhteisön tai alan maineen suojeleminen ovat usein syitä seksuaalisesta häirinnästä vaikenemiselle. Julkisessa keskustelussa seksuaalinen häirintä on monissa tapauksissa käännetty uhrin syyksi. Seksuaalinen häirintä ei ole ikinä uhrin vika.

”Seksuaalinen häirintä ja sen pelko heikentävät erityisesti naisten ja tyttöjen – mutta myös poikien ja miesten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta monin eri tavoin. Vaikutukset hyvinvointiin ja mielenterveyteen ovat ilmeiset. Häirintä myös rajoittaa sitä kokevien elämää – se voi olla este politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle. Häirintä heikentää merkittävästi osallisuuden kokemusta.”, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen

”Tarvitaan tekoja, jotta asioihin tulee muutos. Meidän tulee tunnistaa häirinnän monet muodot, ja luoda toimintamalleja sen kitkemiseksi yhteiskunnan eri osissa. Seksuaalisen häirinnän juurisyihin tulee pureutua, ja saada aktiivisemmin jokainen puuttumaan näkemäänsä häirintään ja madaltaa kynnystä tuoda kokemansa epäkohdat esiin!”, puheenjohtajat toteavat.

 

Lisätietoa:

Nea Nättinen, Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

puh. 0409688001

[email protected]

Edellinen artikkeli
Raskaussyrjintä historiaan – työntekijän raskauskulut valtion maksettavaksi
Seuraava artikkeli
On aika vapautua taantumuksellisten työmarkkinoiden kahleista