Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoista on tiistaina 5.2. julkaistu toimeentuloselvitys. Toimeentuloselvityksen lopputulema on se, että opiskelijoilla on pääosin taloudellisesti hyvä olla: selvitykseen vastanneiden opiskelijoiden enemmistö jokaisessa tuloluokassa piti toimeentuloaan vähintään kohtalaisena tai parempana.
Täysipäiväisen opiskelijan tulonlähteitä ovat tällä hetkellä opintoraha, opintolaina ja asumistuki, jotka yhteensä tekevät enintään noin 1300 euroa kuukaudessa. Selvitykseen vastanneiden opiskelijoiden oma kokemus toimeentulostaan on positiivinen: suuri enemmistö kokee tulotasonsa hyväksi tai vähintään kohtalaiseksi. Jopa 0-600 eurolla kuukaudessa elävistä 68 prosenttia kokee toimeentulonsa olevan hyvällä tai vähintään kohtalaisella tasolla. Opiskelijat ovat myös luottavaisia tulevaisuuden suhteen: 68.4 prosenttia opiskelijoista kokee opintojen jälkeisen työllistymismahdollisuutensa joko hyväksi tai melko hyväksi. Valmistumisen jälkeen opiskelijat odottavatkin keskimäärin noin 3000 euron kuukausipalkkaa.
Tällä hetkellä yli puolet opiskelijoista käy töissä sivu- tai päätoimisesti. Itsestään selvää on, että opiskeluaikainen työssäkäynti on opiskelijalle hyödyllistä toimeentulon parantamisen lisäksi myös tulevan työuran kannalta. Opiskelijoista jopa lähes 40 prosenttia jättää opintorahan nostamatta tulorajojen vuoksi. Opiskelijoiden toimeentulon haittana ovat siis nimenomaan ajastaan jälkeen jääneet matalat tulorajat. Matalat tulorajat johtavat myös työn vastaanottamatta jättämiseen. Työntekoa tulisikin helpottaa joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja tulorajojen korottamisella pohjoismaiselle tasolle.
Näihin tuloksiin nähden HYY:n tulkinnat tilaamastaan selvityksestä ovat osittain ristiriitaisia. HYY ei kuitenkaan ole kaikesta väärässä: Kokoomusopiskelijat ovat HYY:n kanssa samoilla linjoilla siitä, että yleinen asumistuki on muutettava ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseksi, eikä avopuolisoilla tulisi olla elatusvelvollisuutta toisistaan. Lisäksi opiskelijat, joilla on opintoja haittaava sairaus tarvitsevat erityistä taloudellista huomiota ja tukea. Kohonneet asumismenot osuvat myös opiskelijan kukkaroon voimakkaasti, joiden ratkaisuksi tarvitaan tosin laajempaa asumistuen ja kaavottamisen reformia. Tämä laajempi ongelma ei koske vain opiskelijoita.
Ylioppilaskunnan kanta opiskelijan heikosta ja riittämättömästä toimeentulosta on kuitenkin perusteettoman pessimistisiä; Kanta on ristiriidassa selvityksen tuloksien kanssa. Tarkoitushakuisten tilastolukujen nosto raportista antaa harhaanjohtavan kuvan kokonaisuudesta: HYYn vaalitavoite-esitteessä opiskelijoiden todettiin esimerkiksi myyneen seksipalveluita toimeentulon eteen, vaikka tämä koskee vain 0,4% kyselyyn vastanneista. Todella suuria vaikeuksia toimeentulossa kohtaavia ja aitoa apua tarvitsevia yksilöitä siis on ja heille tulee tarjota apua ja erityishuomiota, mutta kyseessä ei ole laajaa ryhmää koskeva ongelma.
Selvitykseen osallistuneista opiskelijoista opintolainaa ei ollut nostanut noin 30 prosenttia. Opintolainan nostamatta jättämisen syy ei kuitenkaan selvityksestä käy ilmi. Suosituin ensisijainen syy opintolainan nostamiselle oli toimeentulon turvaaminen ja suosituin toissijainen syy oli opintolainan kohtuulliset takaisinmaksuehdot ja matala korkotaso. Kokoomusopiskelijat näkevät opintolainan sijoituksena yksilön tulevaisuuteen ja tärkeänä osana opiskelijoiden toimeentuloa. Opintolainan vastustaminen tukimuotona ei ole järkevää, sillä korkeakoulutetun elinkaaritulot ovat reilusti mediaanipalkansaajaa korkeammat, ja näin ollen investointi omaan tulevaisuuteen on perusteltu. Ylioppilaskunta esittää myös esimerkiksi 100 euron kuukausittaista opintorahan lisäystä. Kun todellisesta tulotasosta riippumatta lähes kaikki opiskelijat kokevat tulotasonsa riittäviksi, ovat ylimääräiset sataset kaikille tehotonta rahankäyttöä, ja suositeltavaa olisikin kohdennettu apu niille, jotka eivät muuten pärjää.
Opiskelijoiden toimeentulon suurimpia ongelmia ovat tulorajojen jäykkyys ja erilaisten tukien päällekkäisyys, sekä tuen joustamattomuus tilanteissa joissa opiskelu ei esimerkiksi sairauden takia ole mahdollista. Ratkaisuna näihin ongelmiin kokoomusopiskelijat tarjoavatkin opintotilimallia: Opintotilimallissa yhdistettäisiin opintoraha, asumistuki ja opintolaina perustilin kaltaiseksi järjestelmäksi, jossa opintopisteistä palkitaan lisäämällä tilille rahaa, Mikäli opiskelijan tili menee miinukselle, ylittävä osa käytetystä tuesta muuttuisi opintolainaksi. Opintotilimallistamme ja muista tavoitteistamme voi lukea lisää täältä.
Joonas Pulliainen
Helsingin Kokoomusopiskelijat, Kansalliset Ylioppilaat ry puheenjohtaja
Jeremias Nurmela
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen