Ukraina on sodassa Venäjän kanssa eikä Suomi vieläkään neuvottele Nato-jäsenyydestä. Nykyinen hallitus ei vaikuta olevan valmis edistämään Suomen liittymistä puolustusliittoon, minkä vuoksi olemme koonneet konkreettisen listan tukitoimista kansallisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Nämä keinot ovat vähintä, joilla voidaan tukea Suomen omaa maanpuolustuskykyä. Moni reserviläinen on toivonut jo ennen Ukrainan sotaa panostuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Nyt viimeistään on hyvä ottaa reserviläisten ja maanpuolustuskentän toiveet huomioon!
Reserviläisaseiden ja varusteiden arvonlisäverokannan alentaminen
Suomessa reserviläisampumaurheilu on hyvin suosittua. Suosio on myös kovassa kasvussa. Aseiden hinnat tosin rajoittavat tärkeää reservin ampumataitoa ylläpitävää harjoittelua. Suurin osa aseista tulee ulkomailta, jolloin hintoihin lisätään valtava määrä arvonlisäveroa, tullimaksuja, kuljetuskustannuksia ja kuluja, joita viranomainen perii käsittelystään. Verrattaessa esimerkiksi reserviläisarmeijattomaan Saksaan, jossa on mahdollista omistaa reserviläiskiväärien tyyppisiä puoliautomaattisia kivääreitä urheiluammunta tarkoituksessa, on halvempaa hankkia ase kuin Suomessa. Näin siksi, koska arvonlisäveronkanta Saksassa on 19%, kun taas meillä vastaava verokanta on jopa 24%. Saksan verotus kannustaa siten Suomea enemmän aseiden hankkimiseen, vaikka reserviläisemme tarvitsevat aseita harjoitellakseen vapaaehtoisesti ammuntaa.
Ehdotammekin että arvonlisäverokanta aseiden ja patruunoiden osalta lasketaan 10 %:iin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kannustamiseksi ja reserviläisiämme tukeaksemme.
On perusteltua myös kannustaa aktiivisia reserviläisiä hankkimaan ajanmukaista varustusta omalla kustannuksellaan. Reserviläinen voi käyttää itse hankkimiaan varusteita omaehtoisessa harjoittelussaan, kertausharjoituksissa sekä mahdollisen kriisin aikana. Siksi ehdotamme että ALV-kantaa kaikelle maanpuolustusmateriaalille alennetaan 10 %:iin. Lisäksi ehdotamme, että Puolustusvoimien materiaalilaitokselle ja/tai Maapuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annetaan valtuudet luoda katalogi omakustannevarusteista, jotka ovat yhteensopivia Puolustusvoimien tarkoituksiin ja joita voidaan myydä alennetulla verokannalla.
Myös reserviläisjärjestöille tulisi antaa mahdollisuus ostaa patruunoita ja aseita alennetulla verokannalla tai kokonaan verovapaasti.
Liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia henkilön ansiotuloverotuksessa. Vähennyskelpoisuutta perustellaan näiden järjestöjen yleishyödyllisyydellä. Vaikka eräiden tällaisten yhteisöjen yleishyödyllisyys on kiistanalaista, koemme että ainakin reserviläisjärjestöt tekevät kiistatta yleishyödyllistä työtä maanpuolustuksemme hyväksi. Ehdotamme että reserviläisjärjestöjen jäsenmaksut otetaan
verovähennysoikeuden piiriin. On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että ihmisiä kannustetaan osallistumaan vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan.
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhteistoimintaa tulee jatkossakin kehittää ja olisi järkevää myös sitoa reserviläisjärjestöt tiiviimmin yhteen maanpuolustustuksesta vastaaviin julkishallinnollisiin organisaatioihin. Tällä hetkellä reserviläisjärjestöillä ei ole virallista asemaa osana maanpuolustusta ja ehdotamme, että reserviläisjärjestöjen asemasta tulisi määrätä laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Reserviläisjärjestöjä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin maanpuolustuksessa, mikäli näille annettasiin Puolustusvoimien taholta järjestöille sopivia tehtäviä.
Aseluvan hankintahinnan laskeminen
Aselupien hinnat ovat nousseet merkittävästi. Vielä ennen vuotta 2009, aselupa maksoi 32 € kun nyt se maksaa 105 €. Hintoihin on lisätty paljon muutakin kuin inflaatiota ja toistuvat hinnan korotukset lisäävät reserviläisten kynnystä hankkia oma ase. Tilanne on reserviläisille ja aseharrastajille kestämätön, jos lupa maksaa enemmän, kuin edullisemmat aseet itse. Pidämme aselupien hintojen laskemista hyvänä keinona kannustaa reserviläisiä hankkimaan omia aseita, joita voi hyödyntää rauhanajan harjoittelussa ja mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä. Huomattavaa on myös, että tämä toimenpide ei vaikuta heikentävästi aseturvallisuuteen, sillä tämä ehdotus ei vaadi muutoksia aselakiin ja aselupien myöntämisperusteisiin. Viranomaisilla on jatkossakin päätösvalta aselupien myöntämisestä.
Niilo Helander, puheenjohtaja
Miika Alajääskö, varapuheenjohtaja